KUNTALIITOKSET VAIN VAPAAEHTOISELTA POHJALTA - 01.12.2011
Pekka Nousiainen 1.12.2011
Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja,
Maakuntaneuvos
044 2813301
KUNTALIITON VALTUUSTON SYYSKOKOUKSEN AVAUS 1.12.2011
Arvoisa Ministeri
Hyvät Valtuutetut
Hallituksen jäsenet
Toimiva johto
Hyvät Naiset ja Herrat
Tästä vuodesta on muodostunut kuntapolitiikan kuuma vuosi. Kuntaliiton val-tuuston kevätkokouksen aikaan hallitusneuvottelut jatkuivat, emmekä tuolloin olleet tilaisuudessa arvioimaan 16.6.2011 sovitun hallitusohjelman vaikutuksia kunnille.
Nyt meillä on hallitusohjelmasta kokemusta ja näkemystä ja erityisesti tavoite kuntarakenneuudistuksesta on saanut aikaan voimakasta keskustelua ja kan-nanottoja myös kunnissa on reagoitu hankkeeseen voimakkaasti.
Kuntaliiton valtuuston kokous ajoittuu nyt koko ajan lisääntyvän taloudellisen epävarmuuden keskelle ja siksi on erittäin arvokasta että Teillä arvoisa valtio-varainministeri on mahdollisuus osallistua tähän kokoukseen ja arvioida tilan-netta ja keskustella kanssamme.
Taloustilanteen heiketessä arvioitua enemmän ja nopeammin Euroopassa ja maailmanlaajuisesti sekä myös täällä kotimaassamme on tarpeen, että hallitus on jo ryhtynyt arvioimaan julkisen talouden kestävyysvajetta ja linjaustensa mukaisesti päättäessään ensi maaliskuussa valtion talouden kehyksistä sen tulisi pyrkiä keventämään julkisen hallinnon ja erityisesti kuntahallinnon kuor-maa nykyisestä.
Mikäli pidämme itsepintaisesti kaikista kuntien tehtävistä kiinni, on pelättävis-sä, että julkisten tehtävien laatu alkaa heiketä nopeasti ja hyvinvointiyhteis-kuntamme toimivuus vaarantuu. Tästä kärsisivät eniten kaikkein heikoimmas-sa asemassa olevat kansalaiset. Nyt on aika priorisoida julkisia tehtäviä, kes-kittyä tärkeimpien tehtävien turvaamiseen niiden tuotantoa tehostaen ja uudis-taen. Samalla on kyettävä siirtämään osa tehtävistä kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten itsensä vastuulle, mikäli valtio väistää vastuunsa kuntapalveluis-ta.
On erittäin myönteistä, että ministeri Virkkunen on asettanut työryhmän selvit-tämään kuntien tehtäviä. Työryhmälle tulee antaa vahva mandaatti selvittää myös kuntien tehtävien vähentämistä sekä tarkoituksenmukaisempaa työnja-koa valtion ja kuntien kesken.
Hallitusohjelmassa on selkeästi todettu, että mikäli valtiotalouden tasapainotus ei suju tavoitteiden mukaisesti, hallitus ottaa käyttöön valtion menojen ja kun-tien valtionosuuksien lisäjäädytyksen ja sopeutuksen sekä verojen lisäkorotuk-set ja verovähennysten karsimiset.
Kuntien näkökulmasta kuntien valtionosuuksien oleminen tuolla ehdollisella lisäleikkauslistalla on erittäin huolestuttavaa, etenkin kun hallituksen ohjel-massa on esillä samaan aikaan kuntien tehtävien lisäyksiä. Tässä tilanteessa tehtävien lisäykset on otettava erityisen perusteelliseen harkintaan ja jos niitä halutaan yhä toteuttaa, tulee ne toteuttaa täydellä valtion rahoituksella.
Hallituksen budjettiesitys sisältää kuntien kannalta paljon myönteistä, kuten hallitusohjelman mukaisesti toteutetun täysimääräisen kustannusten jaon tar-kistuksen ja verovähennysten aiheuttamien veromenetysten korvaamisen kun-nille sekä kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen joskin aiemmasta alennetun jatkon. Valitettavasti kielteiset tekijät, erityisesti valtionosuuksien leikkaus, ovat enemmistönä. Hallituksen talousarvioesitys hallituksen oman arvion mukaan kiristää kuntataloutta ensi vuonna 448 miljoonalla eurolla.
Uskon tulkitsevani laajasti kuntakentän tuntoja, kun totean, ettei budjettiesi-tykseen sisältyvien valtionosuusleikkausten lisäksi tule missään tapauksessa tehdä uusia leikkauksia. Kunnille on jo nyt sysätty huomattavan, etten sanoisi kohtuuttoman suuri osuus valtion menosäästöjen hoitamisesta ja kuitenkin kunnat joutuvat hoitamaan kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvat peruspalve-lut kohoavien kustannusten myötä. Se, että 91 kuntaa joutui korottamaan ve-roprosenttiaan ensi vuodelle, kertoo voimakkaasti kiristyneestä kuntatalouden tilasta.
Arvoisa Ministeri
Hyvät Valtuutetut
Hallitusohjelmassa ja julkisessa keskustelussa on esitetty kuntarakenneuudis-tus keskeisenä julkisen talouden vakauttamiskeinona. Väite on vahvasti ylimi-toitettu. Vapaaehtoisia Kuntaliitoksia tarvitaan ja se yleisesti tunnustetaan, mutta niiden lisäksi tarvitaan kuntien tehtävien vähentämistä, kuntien vero-pohjan laajentamista sekä erityisesti kuntien palvelujen tuotantotapojen uudis-tamista ja tehostamista. Yksiselitteisesti haluan todeta sen, ettei kuntaliitoksil-la yksin ratkaista kuntakentän edessä olevia mittavia haasteita.
Jotta kuntaliitokset tuottaisivat pidemmällä aikavälillä säästöjä, on välttämä-töntä, että niiden toteuttamiseen sitoutetaan keskeiset toimijat mahdollisim-man laajasti. Tämä onnistuu vain, jos liitokset toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuen ja kuntien omilla päätöksillä.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat tämän syksyn aikana todenneet, etteivät ne kannata kuntien pakkoliitoksia. Lisäksi sosialidemokraatit ovat vaatineet asian palauttamista lähtöruutuun ja asian parlamentaarista valmistelua. Tämä linjaus on selkeyttänyt keskustelua kuntarakenneuudistuksessa esillä olleen ja epä-määräiseksi käsitteeksi koetun vahvan ”perälaudan” luonteesta. Kun pakkolii-tosmahdollisuus on käytännössä mielestäni suljettu rakenneuudistuksen keino-valikoimasta pois, pidän ilmeisenä, ettei koko maan kattavaa vahvojen perus-kuntien verkostoa kyetä saamaan aikaan koko maassa hallituksen kaavaileman kireän aikataulun puitteissa.
Siksi olisikin tärkeää, että mahdollisimman pikaisesti vapaaehtoisten kuntalii-tosten rinnalla ryhdytään kehittämään, tiivistämään ja tehostamaan kuntien yhteistyötä ja näin turvataan osaltaan palvelu- ja kuntarakenteen uudistuksen jatkuminen. Tässä työssä on hyvä edetä Kuntaliiton monitoimialaisen kuntayh-tymän varaan rakentuvaa piirikuntamallia kehitellen. Ilman kuntien yhteistyön tiivistämisen ottamista kuntaliitosten rinnalle, on pelättävissä että välttämät-tömien uudistusten tekeminen pysähtyy.
Kuntaliitto on perinteisesti korostanut mahdollisimman laajan yhteisymmärryk-sen aikaansaamisen merkitystä kuntauudistuksessa. Palvelujen ja kuntaraken-teen uudistus on pitkäkestoista työtä ja työtä pitää kyetä jatkamaan yli erilais-ten eduskunta- ja hallituskokoonpanojen. On suuri vahinko, että nykyhallitus on mitätöimässä Paras-hankkeen tulokset. Mikäli olisi toimittu Kuntaliiton esit-tämällä tavalla ja perustettu parlamentaarinen valmisteluelin uudistusta val-mistelemaan ja edetty avoimesti toimivassa vuorovaikutuksessa kuntakentän kanssa, olisimme aivan erilaisessa tilanteessa tässä uudistustyössä kuin nyt, kun koko uudistus tuntuu hoippuvan kaatumisen partaalla. Tällaisia arvioita on esitetty hyvin useilta tahoilta. Eräs näyttävimmistä tämänsuuntaisista avauk-sista on tehnyt eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Ymmärrän hänen ajatteluaan hyvin, sillä hän oli keskeisesti mukana Paras-hankkeen valmiste-lussa.
Kuntaliiton uskottavuuden kannalta on ollut tärkeää, että Kuntaliiton hallitus kykeni viime keväänä 20.4. kokouksessaan linjaamaan yksimielisesti tavoitteet kuntarakenteen uudistamiseksi. Päinvastoin kuin julkisuudessa olen huoman-nut väitettävän, liiton tavoitteet eivät ole yhdenmukaiset maan hallituksen kanssa.
Yhtäläisyys hallituksen ja Kuntaliiton linjausten kesken on tavoitteessa raken-taa vahvan peruskunnan mallin mukaisia kuntia maahamme. Erot taas kohdis-tuvat siihen, että Kuntaliitto haluaa toteuttaa vahvan peruskunnan mallin use-ampien vaihtoehtojen pohjalta erilaiset olosuhteet huomioon ottaen, kuten pääkaupunkiseutu, kehittyvät kaupunkiseudut ja muut alueet. Liitto tuo vah-van peruskunnan mallin rinnalle kuntien yhteistyön tiivistämisen vaihtoehdon piirikuntamallin pohjalta. Liiton kannanotossa korostetaan myös lähivaikutta-misen ja lähipalvelujen turvaamista ja kehittämistä. Merkittävä ero liittyy myös siihen, että Kuntaliitto on perustamisestaan lähtien johdonmukaisesti kannat-tanut vapaaehtoisten kuntaliitosten toteuttamista. Pidän tärkeänä, että Kunta-liitto toimii jatkossakin yhtenäisesti tässä uudistustyössä.
Kuntakentällä on laaja yhteinen näkemys siitä, että palvelujen tuotannossa ja kuntarakenteessa on tehtävä uudistuksia. Nykyisillä toimintatavoilla ja raken-teilla emme selviä tulevista haasteista. Vain uudistumisen kautta kyetään tur-vaamaan hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuus. On tärkeää, että mahdolli-simman pian löydetään nykyistä laajempi tahtotila myös sen suhteen, miten näitä uudistuksia myös toteutetaan käytännössä.
Siksi on erittäin toivottavaa, että hallitus pyrkisi selkeästi nykyistä aktiivisem-paan vuorovaikutukseen kuntakentän kanssa. Pelkkä muodollinen maakunnit-tain järjestettävä kuulemiskierros ei tätä vuorovaikutusta synnytä. Kuntaliitos-ten rinnalle on myös nostettava kuntien yhteistyövaihtoehto ja sen kehittämi-nen, on panostettava vahvasti palvelujen tuotantotapojen uudistamiseen, kun-tien tehtävien sopeuttamiseen kuntien voimavarojen kanssa sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja palvelujen saavutettavuuden turvaamiseen.
Yksinomainen panostaminen keskusohjattuun kuntarakenneuudistukseen saat-taa pahimmillaan pysäyttää koko palvelu- ja rakenneuudistuksen. Siihen meillä ole yksinkertaisesti varaa.
Näillä sanoilla toivotan teidät kaikki ja erityisesti valtiovarainministeri Urpilai-sen tervetulleeksi Kuntaliiton valtuuston kokoukseen ja julistan kokouksen avatuksi.
Sulje ikkuna