Ajankohtaiskatsaus Kalenteri Ajankohtaisia kuulumisia Itä-Savon sairaanhoitopiiri muutoksen kourissa 8.12.2014 Sen jälkeen kun keskustelu synnytysten jatkumisesta Savonlinnassa alkoi, on tapahtunut paljon. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ns. päivystysasetuksen kesällä 2014 ja syksyllä vielä tiukennetus version. Tämä on merkinnyt, että Savonlinnassa joudutaan lopettamaan synnytykset  1.1.2015 alkaen, mutta saatiin kuitenkin taisteltua noin vuoden jatkoaiaka. Lisäksi päivystysasetus tuo muutoksia myös päivystysaikaiseen leikkaustoimintaan, joiden lopullinen muoto tarkentuu vuoden 2015 aikana. Kuitenkin yöaikaiset päivystysleikkaukset loppuvat vuoden 2014 lopussa. Tämä on merkinnyt sairaanhoitopiirissä uuden toimintamallin laatimista, jonka mukaan mm. neurologinen osasto palaa sairaalaan. Samoin perustetaan uusi akuuttiosasto yleislääketieteeseen. Lasten osasto supistuu ja päivystystoiminnat järjestellään uudelleen. Suuren muutoksen tuo myös uusi sote-järjestämislaki, jos se toteutuu esitetyssä muodossa. Sen mukaan Savonlinna menettää ainoana sairaanhoitopiirinä oman tuotantovastuualueen, joka alueella koetaan suurena vääryytenä ja pelkkänä keskittämispolitikkan ilmentymänä. Ei ymmärretä, että Savonlinnan uhraaminen oli sote-lain hiupentuman ainoa uhri ja yksimielisyyden helmi. Uusi järjestelmä on selvittelyn alla ja toivotaan, että perustuslailliset ongelmat siirtävät sote-järjestämislain yli vaalien. Synnytykset jatkuvat Savonlinnassa 29.10.2013 Savonlinnan kaupunginhallituksen oikaisuvaatimuksesta sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 29.10.2013, että synnytykset jatkuvat Savonlinnan keskussairaalassa entisen käytännön mukaan. SS: Mitä suurempi sairaala sitä kalliimpi synnytys Reino Summanen 22.5.2013 klo 08:37 Mitä suurempi sairaala sitä kalliimpi synnytys. Tältä näyttää, kun vertaa Savon kolmen synnytyssairaalan hintoja keskenään, Savon Sanomat kertoo Lehti selvitti sairaanhoitopiireistä, minkä verran synnytyksiä oli ja paljonko niistä laskutettiin kuntia vuonna 2012 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloissa. Halvin on yllättäen Savonlinnan keskussairaala, jossa synnytyksen keskihinnaksi saadaan 1750 euroa, selvästi vähemmän kuin Mikkelissä. Kallein oli KYS, jossa synnytyksen keskihinnaksi saadaan 3 200 euroa. Hintavertailua vaikeuttaa se, että KYS hoitaa vaativimmat ja kalleimmat synnytystapaukset. SYNNYTYKSET LOPPUVAT SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALASSA 1.12.2013 LUKIEN Sairanhoitopiirin hallitus päätti 8.10.2013 äänin 5 - 4 lopettaa synnytykset Savonlinnan Keskussairaalassa 1.12.2013 lukien. Vähemmistöön jäänyt ehdotus jonka tein, olisi antanut aikaa valmistella asiaa perusteellisemmin ja laajemmin yhdessä henkilöstön kanssa ja olisi mahdollistanut panostaa lääkärisijaisten hankintaan, kun ehdolla oli kuitenkin useita kanditaatteja. Näin suuret muutokset tulisi tehdä hallitusti. Tämä ei sopinut virkamiesjohdolle ja hallituksen enemmistölle. Jäljempänä ehdotukseni perusteluineen. Pekka Nousiainen 8.10.2013 NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISALAN JÄRJESTELYT 1.11.2013 LUKIEN JA SYNNYTYSTOIMINNAN LAKKAAMINEN KESKUSSAIRAALASSA 1.12.2013 LUKIEN Ehdotan päätösehdotuksesta poiketen, että asian jätetään pöydälle uudelleen valmisteltavaksi, Päätöstä perustelen seuraavasti: Sairaanhoitopiirissä laaditaan parhaillaan uutta strategiaa ja erikoissairaanhoidon uutta toimintamallia. Tarkoitus on, että toiminnalliset muutokset kyetään tekemään hallitusti ja suunnitelmallisesti yhdessä henkilöstön kanssa. Tähän antaa aikaa myös uudelleen muotoiltu KYS-Erva-alueen järjestämissopimus. Tämä toimintamalli ottaa huomioon myös päivystysasetuksen ja  on yhdenmukainen asetuksen siirtymäsäännösten kanssa. Joten lainsäädännöllistä velvoitetta ei ole juuri nyt päätöksentekoon. Parasta aikaa on valmisteilla sote-järjestämislaki. Se miten lain toimeenpano organisoidaan alueilla ja paikallisesti on täysin auki. Yhtälailla avoinna on myös se mitä järjestämis- / tuottamisvastuita Savonlinnan alueelle tulee. Kaikki tämä vaikuttaa myös erikoissairaanhoidon toimintamalliin.  Siksi  erikoisalakohtaisissa kysymyksissä on edettävä harkiten. 1. Avoimeksi tulleen viran täyttö Naistentautien ja synnytysosaston ylilääkäri Oliver Boniferi  ilmoitti tulleensa valituksi Jyväskylän keskussairaalan vastaavaan virkaan 23.9. 2013. Seuraavana päivänä johdon toimesta oli pidetty henkilöstötilaisuus synnytysosastolla ja ilmoitettu, että kaikille ei ole työtä. Henkilöstö oli varsin hätääntynyt ja neuvoton. Tällöin virkamiesjohto oli jo ilmeisesti tehnyt päätöksen keskuudessaan synnytysten lopettamisesta. Saatuani tuolloin asiasta tiedon sairaalan ulkopuolelta, olin yhteydessä johtajaylilääkäri Seppälään ja ehdotin ryhdyttäväksi välittömiin toimiin viran tai vähintään sijaisuuksien täyttämiseksi. Mitään ei ole tapahtunut; -virkaa ei ole julistettu haettavaksi ( hallituksen jäsenille tulleiden viranhaltijapäätösten mukaan), - ei ole käytetty rekrytointiyhtiötä, jota muiden lääkärin virkoja täytettäessä on käytetty, - eikä  ole selvitetty ostopalvelulääkäreiden saantimahdollisuuksia, - ei ole hyödynnetty esim. henkilöstön verkostoja ja niiden kautta tulevia potentiaalisia tehtävien hoitajia. Syntyneen tilanteen johdosta luottamushenkilöitä ei ole informoitu. Hallituksen puheenjohtajisto tosin kutsuttiin 27.9.2013 kolmen tunnin varoitusajalle neuvotteluun, mutta tarkoitus lienee ollut vain hyväksyttää virkamiesten suunnitelmat. Tilaisuus ei tuonut mitään lisäarvoa asiaan. Hallituksen listalla kerrotaan vain epäilyistä ja olettamuksista. Näin ollen voi vetää sen johtopäätöksen, että ko. virkaa tai sijaisuutta ei ole vakavasti pyrittykään edes täyttämään. En pidä kohtuullisena, että viran täyttöä koskevat tiedustelut ja valmistelu on jätetty eroavan ylilääkärin vastuulle.  Hänen intressinsä ovat jo muualla ja hänellä on kliininen työ, eikä asia varsinaisesti ole hänen tehtävänsä, vaan se kuulu sairaalan yleisjohdolle ja johtajaylilääkärille.  Esityksessä on käytetty vain hädänalaista tilaa hyväksi synnyttävien äitien palvelun lopettamiseksi. Potilasturvallisuuteen vetoaminen on sinällään arvokasta, mutta se ei tuo lisäarvoa, koska siitä on vastattava aina ja jokaisen potilaan kohdalla ja joka päivä. Ajoneuvosynnytysten lisääntyminen ja potilasturvallisuus siellä ei tunnu huolettavan virkamieskuntaa. Lääkäritilanne vaikuttaa myönteisemmältä, kuin mitä hallitukselle annetaan ymmärtää. Eli nyt pitää aidosti keskittyä viran tai viransijaisuuden täyttöön varattavalla lisäajalla. 2. Henkilöstön sijoittuminen Mikäli nyt päätettäisiin lopettaa synnytystoiminta, sairaalalla ei ole mitään suunnitelmaa, miten vapautuva henkilöstö sijoitetaan. Monelleko riittää työtä ja kuinka moni jää työttömäksi. Samoin täysin puuttuu suunnitelma, miten hoidetaan naistentaudit, äitiyspoliklinikka, lastenosasto ja neuvolatoiminta. Henkilöstö ja työnantaja tarvitsevat aikaa järjestelyille. Samoin tuntuu kohtuuttomalta, että osastolla olisi henkilöstö töissä, mutta synnytyspalvelut ostettaisiin muualta. 3. Kustannusselvitykset puuttuvat Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan riittävät selvitykset kustannuksista. a. Mikä on kustannus, jos synnytysosasto miehitetään päivystysasetuksen mukaisella henkilöstöllä, vrt, nykyiset kustannukset. b. Mitä ostopalvelut maksavat ja mitkä ovat lisäkustannukset, kun synnyttävä hakeutuu kaiken varalta hyvissä ajoin sairaalaan ja tulee ylimääräisiä hoitopäiviä, c. Mitkä ovat kustannuserot eri sairaaloiden välillä. d. Mitä liitännäiskustannuksia tulee kuljetuksista, hotellimajoituksista jne. 4. Hoitoprosessista ei tietoa Päätettäessä synnytyksistä ja niiden tulevaisuudesta Savonlinnassa, on tiedettävä vaihtoehtoiset toimipaikat ja edellytykset, miten yhteistoiminnasta voidaan sopia ja miten ne palvelevat alueemme synnyttäjiä. 5. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioon ottaminen Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tämän vaikuttavuusarvio puuttuu tyystin asian valmistelusta. Kuten edellä esitetystä ilmenee, asia on valmistelun osalta keskeneräinen, näin ollen uudistan esityksen asian pöydälle jättämisestä lisävalmistelua varten. 25.10.2012 VAHVA PERUSKUNTA VAI MAAKUNTAMALLI ? Minusta maakuntamalli ei sovellu joka paikkaan, kuten Savonlinnan talousalueelle, jossa on oma sairaanhoitopiiri ja oma ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Alueellisesti kunnilla tulisi olla mahdollisuus päättää itse, minkä mallin ne valitsevat toteuttaessaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Mallivaihtoehtoina voivat tulla kysymykseen; vahvan peruskunnan malli vapaaehtoisten kuntaliitosten kautta, kuntien yhteistyömalli esim. olevia kuntayhtymiä kehittäen tai aluekunta-/maakuntamalli kuntien itse päättämällä tavalla. Kirjoitus aiheesta kohdaasa; Lehtikirjoitukset. 22.8.2012 LÄHDEN  KUNTAVAALEIHIN Olen antanut suostumuksen Keskustan Savonlinnan paikallisyhdistykselle asettua ehdolle Savonlinnan kaupunginvaltuustoon ensi lokakuussa pidettävissä kunnallisvaaleissa. Kuntakenttä on juuri nyt suurten haasteiden edessä. Maan hallitus on käynnistänyt kaikkia kuntia koskevan kuntarakenneuudistuksen. Kaikki hankkeen keskeiset sisällöt ovat vielä avoinna, kuten kuntarakennelaki, valtionosuuslaki ja laki sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä sekä varsinainen kuntalaki. Uudistus on koettu kuntakentällä erittäin ristiriitaisesti. Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana ja Kuntaliiton hallitustyöskentelyyn osallistuvana olen saanut olla muokkaamassa kuntien kantaa uudistuksen valmisteluun. Pidän erittäin mielenkiintoisena mahdollisuutta saada olla mukana osallistumassa jo nyt laajentuvan Savonlinnan kuntahallintoon.. Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseen oman haasteensa tuo se, miten kansalaisten lähipalvelut, lähidemokratia ja vaikutusmahdollisuudet voidaan turvata. Savonlinnan alueen ja kansalaisten palvelujen saatavuuden kannalta omaan arvoonsa nousee myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa ja palvelujen sisältö. Sosiaali- ja terveyspalveluilla on alueemme kehityksen kannalta suurempi merkitys, kuin moni sitä tänään edes ajattelee. Uuden Savonlinnan yritysmyönteisyydestä ja hyvästä yhteishengestä on huolehdittava. Olen pitkän linjan kunnallisvaikuttaja ja päättäjä. Olen toiminut yli kolmekymmentä vuotta kunnanjohtajana, useita vaalikausia Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajana, Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana, Suomen Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana sekä kaksi kautta kansanedustajana. Nyt toimin Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana ja Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana sekä useiden yritysten ja yhteisöjen hallituksissa. Tämä luo hyvän pohjan vaikuttaa laajentuvan Savonlinnan tulevaan kehitykseen ja kuntalaisten palvelujen saatavuuteen. 15.8.2012 >Syksyn kunnallisvaalit haaste lähidemokratialle > >Kesän kuluessa on keskusteltu lähidemokratian tilasta suurissa kunnissa ja siitä miten kansalaiset ovat kokeneet vaikutusmahdollisuutensa kuntaliitoskunnissa. Käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on vähentää kuntien lukumäärää merkittävästi. Se merkitsee kuntakoon kasvua ja päätöksenteon loittonemista kuntalaisista. > >Suomen liittyessä Euroopan unioniin korostettiin sen keskeisiä periaatteita, joista yksi on subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate. Tällä tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä. > >Tuolloin meillä Suomessa todettiin, että suomalainen kunnallishallinto noudattaa läheisyysperiaatetta parhaimmillaan. Kuntalaisia koskevat päätökset, myös palvelupäätökset tehdään demokraattisesti lähellä ihmisiä, jolloin päätösten vaikuttavuus on suurimmillaan ja kuntalaiset voivat vaikuttaa niiden sisältöön. >Ehdokasasettelu syksyn kuntavaaleihin on hyvässä vauhdissa. Yleinen tilanne on kuitenkin se, että ehdokkaita on tähän saakka helpompi ollut saada kaupunkikeskuksissa kuin maalaiskunnissa ja maaseutualueilla. Ymmärrän tilanteen hyvin, sillä kuntarakenneuudistuksen johdosta tulevan vaalikauden suuret kysymykset ovat auki. > >Moni kysyy, voiko kotikunta jatkaa itsenäisenä edelleen vai tuleeko kuntaliitos. Voiko mahdollinen kuntaliitos olla pakkoliitos vai saako valtuusto aidosti päättää oman kunnan itsenäisyydestä? Millaiset ovat kunnan taloudelliset toimintaedellytykset, kun valtionosuusuudistus on täysin avoin? Joutuuko valtuutettuna tekemään vain ikäviä päätöksiä? > >Myös niissä kunnissa, joissa liitospäätökset on jo tehty, on käytännössä sama tilanne. Perusteena haluttomuuteen ryhtyä ehdokkaaksi monet ovat epäilleet riittääkö valtuutettuna suuressa kaupungissa osaamiseni ja tietotaitoni sekä vievätkö luottamustehtävät niin paljon aikaa, että tehtävän hoitaminen käy mahdottomaksi. > >Vanhoissa liitoskunnissa on tyytymättömyyttä lähivaikuttamisen toteutumiseen. Aluetoimikuntien tai vastaavien toimielinten päätösvalta on ollut muodollinen. Sovituista määrärahoista on liitossopimuksen vastaisesti tingitty. Useasti vanhoista kuntakeskuksista on palvelut viety pois ja taajamien taantuminen on alkanut. > >Nyt kesälomakauden loputtua, kun ehdokasasettelussa on vielä aikaa jäljellä, maan hallituksen tulisikin linjata, miten se aikoo kunnioittaa kunnallista itsehallintoa ja kuntien omaa päätöksentekoa uudistuksessa. Linjauksia tarvitaan myös siitä, miten hallitus aikoo varmistaa lähidemokratian toimivuuden ja turvata kansalaisille, että myös maaseutualueilla on tulevaisuudessa riittävät vaikutusmahdollisuudet päätöksenteossa. Lisäksi tulee määritellä lähipalveluina tuotettavat palvelut ja turvata niiden saatavuus myös entisissä kuntakeskuksissa, jotta kansalaiset säilyttävät yhdenvertaiset mahdollisuudet saada kaikki peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. > >Näillä selkiinnyttävillä linjauksilla herätettäisiin mielestäni kiinnostusta kunnalliseen päätöksentekoon ja osallistumiseen kotikunnan hallintoon. Uskon, että ehdokasasettelulla ja sittemmin valtuutettujen alueellisella kattavuudella on keskeinen merkitys, miten lähidemokratia ja lähipalvelut toteutuvat suurissa kunnissa - onko kuntapolitiikka keskuspainotteista vai huomioiko se myös kunnan laita-alueiden kehittämisen ja siellä asuvien kuntalaisten palvelut. > >Suomessa on aina arvostettu kunnallista itsehallintoa. Toivon, että nykyinen hallitus ei romuta tätä kansanvaltaista kunnallista järjestelmää, vaan säilyttää arvostetun suomalaisen kuntahallinnon läheisyysperiaatteen muotona jatkossakin. > > >Pekka Nousiainen, Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, Maakuntaneuvos 6.12.2011 USKOTTAVASTA MAANPUOLUSTUKSESTA EI SAA TINKIÄ Maakuntaneuvos Pekka Nousiainen puhui Kruunupuiston Itsenäisyyspäivän juhlassa ja edellytti, että uskottavasta maanpuolustuksesta ei saa tinkiä. Hän totesi, että yleinen asevelvollisuus, laaja reservi, aluepuolustus, ajan tasalla oleva armeija ja sotilaallinen liittoutumattomuus sekä kansainvälinen yhteistyö ovat olleet Suomen valinta, joka on vakuuttanut ulkopuoliset Suomen uskottavasta maanpuolustuksesta. Nyt olemme tilanteessa, jossa edessä on puolustusvoimauudistus. Tällä hallituskaudella puolustusvoimat joutuvat säästämään 825 miljoonaa euroa, joka on asettanut puolustuspolitiikan aivan uuteen tilanteeseen ja luonut vaaran koko maan puolustuskyvylle. Esillä ovat säästöt kertausharjoituksissa, varuskuntien ja varikoiden lakkauttamiset sekä puolustusvoimien koon pienentäminen. Nämä ovat huonoja signaaleja. Puolustusvoimien tulisi näkyä myös kansalaisten arjessa. Kattava varuskuntaverkosto alueellisesti, aluetoimistot ja virka-apu siviilionnettomuustilanteissa ovat muodostaneet linkin armeijan ja kansalaisten välille. Tämä on ollut omiaan vahvistamaan kansalaisten maanpuolustustahtoa. Lisäksi Nousiainen totesi, että meillä on ollut perinne, että puolustuspolitiikka on ollut koko kansan yhteinen asia ja puolustusasiat on valmisteltu ja käsitelty parlamentaarisesti, siis yhdessä hallituspuolueiden ja opposition kanssa. Näin on saatu aikaan aina kansalaisten hyväksymät puolustuspoliittiset ratkaisut ja kattava arvio turvallisuustarpeistamme. Nykyinen hallitus on ottanut puolustusasioiden valmistelun hallituksen sisälle ja näin moniarvoinen puolustuspoliittinen keskustelu vääristyy hallitus - oppositio asetelmaksi, mikä ei ole eduksi koko puolustuspolitiikalle. Suomen itsenäisyys ja sen puolustaminen ovat yhteinen asiamme, siitä ei saa tinkiä eikä se saisi olla pelkkää politiikkaa, jonka suunta voimasuhteiden muuttuessa muuttuu, totesi Nousiainen. 17.2.2011 ”MIKÄ EI OLEOIKEUS JA KOHTUUS, SE EI VOI OLLA MYÖSKÄÄN LAKI” Oli mielenkiintoista lukea oikeusasiamies Petri Jääskeläisen nuhteet KHO:n presidentti Pekka Hallbergille sopimattomasta toiminnasta. Hallberg oli lähettänyt Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksille kirjeen, jossa hän esitti, että egyptiläisen isoäidin käännytystä ei pidä kiirehtiä, vaikka KHO oli Hallbergin johdolla juuri hylännyt egyptiläisen isoäidin oleskelulupahakemuksen. Välittömästi tämän jälkeen poliisin olisi tullut käynnistää toimet isoäidin käännyttämiseksi Suomesta. Oikeusoppineet ihmettelivät Hallbergin toimintaa, koska käännytysasia ei hänelle kuulunut millään lailla ja Hallbergin kannanotto rikkoi Suomen perustuslain mukaista vallan kolmijako-oppia, riippumatonta tuomio-, toimeenpano- ja lainsäädäntövaltaa. Tästä tuli eittämättä mieleen Hallbergin toimet vuonna 14.6.2000 käsiteltäessä KHO:ssa 1600 maanomistajan valitusta Natura-2000 ohjelmasta. Natura-ohjelma oli Suomessa valmisteltu riittämättömin resurssein ja vajavaisesti ympäristöministeriön taholta ohjattuna. Kun ohjelma oli nähtävänä eri kunnissa maanomistajille muistutusten jättämistä varten, siitä puuttuivat täsmälliset aluerajaukset ja tyystin eri alueiden arviointitulokset luontodirektiivin ja Natura-verkoston kriteerien mukaan. Itse asiassa puuttuvat tiedot oli lisätty ohjelmaan vasta Valtioneuvoston käsittelyn jälkeen. 14.6.2000 päätöksellä KHO siunasi vuosikymmeniä kestäneen huonon ja lainvastaisen hallintomenettelyn ympäristöhallinnon osalta. Maanomistajilta oli salattu asiaan liittyvää tietoa. Oli hyväksytty vajavaiset kuulemisasiakirjat ja niiden täydentäminen lopullisen päätöksen jälkeen. Kun Hallberg egyptiläisen isoäidin käännytysasiassa hävittyään äänestyspäätöksen KHO:ssa kirjoittaa laista, oikeudesta ja kohtuudesta, niin hänelle 1600 suomalaisen maanomistajan kohtelu lainvastaisesti ja vajavainen hallintomenettely ei merkinnyt pohdintaa, mikä on oikeus ja kohtuus ja voiko se olla laki. PN Pekka Nousiainen Sairaanhoitopiirin valtuuston varapuheenjohtaja 3.12.2010 Punkaharju pekka@pekkanousiainen.net 044 2813301 ERIKOISSAIRAANHOITO EI KRIISIYTÄ PUNKAHARJUN KUNTAA Puruvesi-lehden uutisessa Punkaharjun kunnan kuntalaisillasta oli todettu, että ”pahin kriisiyttäjä piilee erikoissairaanhoidossa, jossa Savonlinnan seutu on jäämässä liian pieneksi yksiköksi ja että Itä-Suomen sairaanhoitopiiri toteutuu aikaisintaan vuoden 2015 alusta ja siihen mennessä kuntien talousongelmat ehtivät kärjistyä”. ”Kriisiyttäjä-syytös” lienee koskenut enemmän taloudellisia tekijöitä kuin sairaanhoitopiirin toiminnallisuutta. Punkaharjun osalta on syytä todeta, että erikoissairaanhoito ei ole kunnan talouden kannalta ollut ongelmallinen. Menojen kasvu erikoissairaanhoidossa vuosina 2006 – 2009 on vaihdellut -1,47 %:n ja 5,32 %:n välillä. Ensi vuoden budjetissa Punkaharjun maksuosuus erikoissairaanhoitoon kasvaa vain 1.1 % eli n. 50 000,- euroa. Koko erikoissairaanhoidon kustannuskasvu ensi vuodelle on 2.3 %. Jos tätä kasvua verrataan terveydenhuollon yleisiin kasvulukuihin, on se yksi maamme alhaisimmista. On myönnettävä, että Itä-Savon sairaanhoitopiiri on pieni piiri, mutta se on toiminnallisesti laadukas ja joustava. Vielä pienempi piiri on Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri. Suurempi kustannuksiin vaikuttava tekijä on piirin väestön vanhusvoittoisuus, kuin piirin pienuus. On muistettava, että lain mukaan kansalaisilla on subjektiivinen oikeus kiireelliseen hoitoon ja ei kiireellisessä hoidossa pätee hoitotakuu. Sairaanhoitopiirin pienuudesta johtuen olemme toteuttaneet kuntien päätöksillä, kuten kaikki tietävät, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen yhdentämisen. Asiantuntijoiden näkemys on, että tällä toimenpiteellä saadaan aikaan kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Yleisesti kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa erikoissairaanhoidon palveluihin. Itä-Savossa on totuttu pitämään omaa keskussairaalaa ja sairaanhoitopiiriä vahvuutena, jota kaikki kunnat ovat yksissä tuumin tukeneet ja kehittäneet. Näin toivon olevan myös jatkossa, vaikka osana koko Itä-Suomen käsittävää piiriä. Mielestäni suuremmat ongelmat Punkaharjun talouden kannalta piilevät vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Molempien kustannusten kasvu on ollut keskimäärin erikoissairaanhoitoa suurempi. Ensi vuoden budjetissa tosin sosiaalipalvelujen kustannusosuus pienenee uudesta kustannustenjakoperusteesta johtuen 21 % eli n. 460 000,- euroa, joka pienentää kunnan kokonaiskustannuksia sairaanhoitopiirille ja uutisessa mainittua 800 000,- euron kustannusten kasvua, joka kohdentuu juuri perusterveydenhuoltoon. Sairaanhoitopiirin valtuustossa totesinkin, että perusterveydenhuollossa on joidenkin kuntien osalta hallitsematonta kasvua, joka on läpivalaistava. Punkaharjun osalta tämä johtuu ensi vuoden alusta käyttöön tulevasta uudesta kuntien välisestä kustannustenjaosta ja siirtymisestä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta tilaaja – tuottaja malliin. Tässä toimintamallissa kunta päättää, mitä palveluja se järjestää ja tilaa kuntalaisille ja sairaanhoitopiiri tuottaa tai järjestää ne. Eli toivottavaa on, että kunnan johto käy huolellisesti sairaanhoitopiirin talousjohdon kanssa läpi, mistä perusterveydenhuollon menojen kasvu johtuu ja vetää tarvittavat johtopäätökset kuntasopimuksen sisältöön. Aihetta ei ole syyttelyyn, koska järjestelmän muutosta vaati Savonlinnan kaupunki ja muut kunnat hyväksyivät perussopimuksen muutoksen. Muutos ei ollut sairaanhoitopiiristä lähtöisin. Selvä kustannuksia lisäävä tekijä on ollut kiinteistöjen uudet vuokraperusteet sekä laajempi ostopalvelujen budjetointi kuntien toivomuksesta, mutta vastaavasti kukin kunta on saanut myös suuremmat vuokratulot. Yleisesti ottaen vastaanottotoiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta Punkaharjulla on syytä arvioida. Pekka Nousiainen Sairaanhoitopiirin valtuuston varapuheenjohtaja Punkaharju KIITOS Päättäessäni työni Punkaharjun kunnanjohtajana 31.7.2010, haluan myös näillä sivuilla kiittää Teitä kaikkia hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä vuosien varrella ja toivotta Teille kaikille mitä parhainta ja siunattua jatkoa elämäänne. Samoin kiitän Punkaharjun kuntaa, kunnan henkilöstöä, luottamushenkilöitä, eri yhteisöjä ja kaikkia Teitä, jotka eri tavoin huomioitte ja muistitte minua jäädessäni eläkkeelle Punkaharjun kunnanjohtajan virasta. 16.4.2010 PEKKA NOUSIAINEN EI ASETU EHDOLLE KEVÄÄN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Nousiainen toteaa, että lukuisten kyselyjen johdosta on syytä kertoa myös julkisesti, että en ole asettumassa ehdolle kevään 2011 eduskuntavaaleissa. Asia on lopullisesti kypsynyt viime päivien ja kuukausien aikana. Nousiainen oli Eduskunnan jäsen vuosina 1999 – 2007. Silloin kun ilmoitin jättäväni Punkaharjun kunnanjohtajan tehtävän, totesin, että aikaa jää enemmän läheisille, perheelle ja omien asioiden hoitoon, kun ei ole viran ja virka-ajan velvoitteita. Viime kuukaudet ovat vahvistaneet, että tähän tavoitteeseen sopisi nyt äärimmäisen huonosti täysipäiväinen osallistuminen poliittiseen toimintaan ja kansanedustajuus. Toki jatkan edelleen yhteiskunnallisena vaikuttajana ja hyvien asioiden edistäjänä sekä toimin niiden lukuisten yhteisöjen, yritysten ja säätiöiden hallinnossa, joissa olen mukana, toteaa Nousiainen. Keskeisiä näistä tehtävistä ovat mm. Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajuus ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston varapuheenjohtajuus. Myös maa- ja metsätalouden harjoittaminen tulee korostumaan. On myös todettava, että oman alueen yhteistyöilmapiirissä olisi parantamisen varaa, arvioi Nousiainen. Pekka Nousiainen Pekka Nousiainen 19.3.1010 kunnanjohtaja 044 4175401 PUNKAHARJUN KUNTAKUULUMISET Punkaharjulla eletään hyvin tavallisissa maaliskuun tunnelmissa. Oman merkittävän lisän tähän arkeen toi 18.3.2010 pidetty Putikon junaturmassa 18.3.1940 menehtyneiden muistolaatan paljastus ja muistojuhla. Tapahtumasta tuli kuluneeksi 70 vuotta ja koko junaturmasta on tiedetty hyvin vähän. Turmassa kuoli 14 ja loukkaantui 23, kun tavarajuna ajoi evakkojunan perään Putikon asemalla.  Nyt muistolaatan paljastus nosti tuon traagisen onnettomuuden esiin ja kiinnostus asiaa kohtaan on herännyt. Meidän tehtävä on nyt koota kaikki asiaan liittyvä tieto ja tallentaa se jälkipolville osana Punkaharjun ja Putikon kylän historiaa. Hyvin koskettavan puheenvuoron tilaisuudessa käytti menehtyneiden omaisten edustajana Tuula Suuronen, joka koskettavalla tavalla muistiinpanoihin tukeutuen kertoi turmassa mukana olleen tuntemukset ja kokemukset. Kunnanhallitus haastattelee kunnanjohtajaehdokkaita ja nähtäväksi jää kehen valinta kohdistuu. Odotukset määräaikana hakemustensa jäätäneiden osalta olivat varmasti suuremmat, kuin mitä tulos oli. Punkaharjun kunnan strategia jatkaa itsenäisenä kuntana, taloustilanteen vakaus, kunnan työpaikkaomavaraisuus, teolliset työpaikat, matkailuelinkeinon kehittyneisyys sekä kunnan tunnettuisuus ja vetovoima olisivat enteilleet suurempaa joukkoa vahvoja ammattilaisia hakijoina, kuin mitä oli. Toivon, että päättäjät löytävät itselleen hyvän yhteistyökumppanin ja kunnalle hyvän johtajan luotsaamaan Punkaharjua menestyksekkääseen tulevaisuuteen. Käytännön päätöksenteossa Punkaharjun kunta tukee alueen elvytyspolitiikkaa ja panostaa työllisyyteen ja rakentamiseen. Päiväkodin rakennustyöt jatkuvat aikataulussa ja Punkaharjun Puutaito Oy:n teollisuushallin urakat ovat sisällä. Tarjoukset eivät tuoneet yllätyksiä ja rakennustöihin päästänee huhtikuun alkupuolella. Varsinainen teollinen tuotanto hallissa pääsee käyntiin vuoden vaihteessa. Uusia työpaikkoja syntyy n. 15. Kunnan matkailuyrittäjät pitivät yhteisen strategiaseminaarin helmikuun lopulla. Yritysten väliselle yhteistyölle luotiin entistä lujempaa pohjaa ja konkreettisena tavoitteena voidaan pitää juridisen ja määrämuotoisen yhteistoimintaorganisaation aikaansaamista myymään ja markkinoimaan Punkaharjua ja sen matkailutuotteita. Tämä tavoite on erittäin hyvä ja tarpeellinen, sillä Punkaharjulla on kärkiyritysten Retretin, Luston, Kruunupuiston ja Kesämaan lisäksi tosi kattava ja monipuolinen matkailuyritysten laadukas joukko, joka hyvällä yhteistyöllä kykenee paljon suurempiin asiakasmääriin ja matkailuvirtoihin, mitä viime aikoina on tilastoitu. Vahvistuksia tulee koko ajan lisää, kuten Easyholidayn uusi lomakeskus, Kultakiven uudelleen rakentaminen, Puruveden Lomahuviloiden valmistuminen ja Turtianniemen uusi lomakeskus. Lisäksi Naaranlahden Loma ja Tynkkylän Lomaniemi laajentavat.  Näin Punkaharjun vahvuudet matkailu ja puutuoteteollisuus vahvistuvat edelleen ja tuovat Punkaharjulle uutta työtä ja toimeentuloa. Pekka Nousiainen 11.2.2010 kunnanjohtaja 044 4175401 Kuntakuulumiset PUNKAHARJUN KEHITYS MYÖNTEISTÄ TALOUSLAMASTA HUOLIMATTA Ennakkotiedot kuntien taloustilanteesta viime vuodelta ja arviot tältä vuodelta kertovat kuntatalouden voimakkaasta heikkenemisestä. Punkaharjulla on kuitenkin selviydytty kohtuullisen hyvin, toteaa kunnanjohtaja Pekka Nousiainen. Viime vuoden tilinpäätöksestä odotetaan ylijäämäistä. Vaikka verotulot laskivatkin hiukan, valtionosuuksien vastaava nousu korvasi menetyksen. Kustannuskehitys oli maltillinen ja hallintokunnat pysyivät varsin hyvin talousarvioissaan. Panostukset työpaikkoihin ja palveluihin Tänä vuonna Punkaharjun kunta panostaa niin palveluihin kuin työpaikkoihinkin. Lääkäritilanne terveyskeskuksessa on normalisoitunut. Uusi päiväkoti kirkonkylään on rakenteilla lukion viereen. Se valmistuu kesän kynnyksellä ja lapset pääsevät uuteen lastentaloon kesälomien päätyttyä. Lapsiperheet ovat muutoinkin huomion kohteena kunnan maa- ja tonttipolitiikassa. Kulennoisten alueen yleiskaava on valmistumassa ja hyväksyttänee valtuuston maaliskuun kokouksessa. Kulennoisten koulun läheisyyteen saadaan kymmenkunta uutta erinomaista tonttia tarjolle kesän rakentamiseen Haataansaaren rantatonttien ohella. Toivomme, että ne kiinnostavat rakentajia ja erityisesti Kulennoisten tonttien toivon kiinnostavan lapsiperheitä, sillä niiden osalta sekä koulu- että päiväkotipalvelut ovat aivan kävelyetäisyydellä, turvallisen kulkutien varrella. Uusia työpaikkoja luodaan yhteistyössä Punkaharjun Puutaito Oy:n kanssa. Kunta rakentaa uuden teollisuushallin yrityksen käyttöön. Hallin rakennustyöt pyritään saamaan käyntiin maaliskuussa ja tuotanto voisi käynnistyä vuoden lopulla.   Matkailuelinkeinon puolella on myös mittavia kehittämis- ja uudisrakennushankkeita. Easyholiday Finland rakentaa Retretin Aurinkorinteelle uutta lomakeskusta, Harjunportilla valmistui uusi ravintola vuoden vaihteessa ja laajennushankkeita on vireillä. Tynkkylän Lomaniemellä uusi ranta-asemakaava luo edellytykset laajennuksiin. Kultakiven alueen rakentaminen ja kaavoitus etenee ja Kruunupuiston peruskorjaukset jatkuvat. Kylpylähotellihanke Retretin alueelle on vireillä. Uutena matkailuyrityksenä saamme yrittäjien joukkoon Puruveden Lomahuvilat. Talouden taantumasta huolimatta Punkaharju elää vahvaa kehityskautta. Mittavin huoli on väestön väheneminen, joka on Punkaharjun ohella myös muiden kuntien ja koko maakunnan huoli. Tilanteen korjaamiseksi haetaan keinoja niin luottamushenkilöiden kuin myös viranhaltijajohdon toimesta, toteaa kunnanjohtaja Nousiainen.   Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010 Tämän päivän (23.12.) uutinen oli, että Matti Vanhanen on luopumassa tavoittelemasta Keskustan puheenjohtajuutta 2010 puoluekokouksessa. Yllättävää sinällään, kun hän jokunen aika sitten vakuutti tavoittelevansa seuraavan kauden pääministeriyttä. Matin asema sekä puheenjohtajana että pääministerinä on ollut lautakasajupakan jälkeen vahva. On tuntunut, että vaikka hänelle haastajia ilmestyisikin, hän olisi suvereeni jatkamaan. Tätä taustaa vasten tuntuu yllättävältä, että juuri nyt hän on luopumassa. Ne nimet, jotka tänään mahdollisina puheenjohtajaehdokkaina tulivat julkisuuteen, eivät sinällään vakuuttaneet. Jotenkin tuli mieleen Jutta Urpilainen ja hänen asemansa puheenjohtajana. Säälistä on tuettava, jotta puolue jotenkin asemansa säilyttäisi. Tätä kohtaloa en Keskustalle toivo. Tarvitaan jämäkkää, maan eri osat ja kansalaisten tarpeet tuntevaa puheenjohtajaa, jotta syöksykierteeltä vältytään. Seurataan keskustelua. Kevätkaudesta on tulossa mielenkiintoinen. Keskusta pysyy otsikoissa ja se jo sinällään vaikuttanee kannatuksen kasvuun. Hyvää Joulua ja Onnea Uuteen Vuoteen! PN Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Pekka Nousiainen 3.12.2009 Kunnat joutumassa talouden umpikujaan Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, Punkaharjun kunnanjohtaja Pekka Nousiainen kaipaa selkeätä, suomalaisten peruspalvelut turvaavaa kuntapolitiikkaa, jotta kunnat eivät ajaudu talouden umpikujaan. - Kovenevassa kilpailussa ei ole mahdollista jatkuva veroprosenttien korottaminen ja velkaantuminen, vaan tarvitaan tasapainottavia linjauksia ja kuntatalouden yhteistä pelastusohjelmaa, Nousiainen sanoi avatessaan Kuntaliiton valtuuston syyskokouksen Helsingissä. Pelastusohjelma edellyttää Nousiaisen mukaan sekä tehtävien uudelleen arviointia että tuottavuuden kohentamista, yhtä lailla kuntien toimintamenojen kasvun hidastamista kuin myös valtion rahoitusvastuun lisäämistä lakisääteisissä tehtävissä. Erittäin maltillinen palkkaratkaisu ja pidättäytyminen menoja lisäävistä uusista tehtävistä ovat perusedellytykset menojen hallinnalle. Nousiainen tulkitsi eduskunnan keskustelua kunta- ja palvelurakennehankkeen selonteosta niin, että kuntakentällä ja valtiovallalla on yhteinen näkemys Pasas-uudistuksen jatkamisesta määrätietoisesti puitelain ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tämä koskee niin palvelujen kehittämistä kuin kunta- ja palvelurakenteita. - Kuntakenttä odotti ehkä eniten hallituksen Paras-selonteolta selkeitä linjauksia puitelain jälkeisestä ajasta, etenkin sosiaali- ja terveystoimeen liittyen. Linjaratkaisua ei vielä saatu. Hallitus vahvistaa kuitenkin, että terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle kevätkaudella 2010 annettavalla hallituksen esityksellä. Selvennyksenä todettiin, että sama sosiaali- ja terveydenhuollon malli ei sellaisenaan sovellu koko maahan. Tämä tilanne on Nousiaisen mukaan haaste kuntakentälle. - Meidän itsemme kussakin kunnassa tai alueella tai maakunnassa tulisi juuri nyt mallintaa sitä tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoimistapaa, jolla tullaan vastaamaan tulevaisuuden palvelujen järjestämishaasteeseen. Kenttä on avoin. Kunnilla on toimivalta itsellään uudistuksen valmisteluun ja jatkamisessa. - Kuntia tulee nyt tukea uudistustyössä ja niille tulee antaa työrauha uudistusten eteenpäin viemisessä. - Kuntien itsehallinnon vahvistaminen on kuntajärjestelmän uudistamisen ydinkysymys. Kuntalais- ja asiakaslähtöinen hallinto luo parhaat edellytykset hyvinvoinnille ja elinvoiman vahvistamiselle. Ministeriöiden ohjausvaltaa ei saa vahvistaa, vaan uudistuksen eri ohjausmuotoja tulee tarkastella kriittisesti ja lisätä vuoropuhelua kuntien ja valtion välillä, Nousiainen sanoi. NOUSIAINEN JÄTTÄÄ PUNKAHARJUN KUNNANJOHTAJAN VIRAN Maakuntaneuvos, kunnanjohtaja Pekka Nousiainen sanoutui irti Punkaharjun kunnanjohtaja virasta 1.8.2010 lukien 10.11.2009 pidetyssä kunnanhallituksen kokouksessa. Nousiainen on johtanut Punkaharjun kuntaa vuodesta 1986 alkaen, ollen virkavapaalla vuodet 1999 -2007 toimittuaan eduskunnan jäsenenä. Nousiainen totesi, että aikaa jää jatkossa enemmän perheelle, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, eri yhteisöjen hallintoon osallistumiselle ja maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, kun ei ole viran ja virka-ajan velvoitteita. Nousiainen uskoo, että toimet Punkaharjun kunnanjohtajan viran täyttämiseksi käynnistyvät vielä tämän vuoden puolella. Pekka Nousiainen, Suomen Kuntaliiton puheenjohtaja Kuntaliiton valtuuston järjestäytymiskokouksen avaus Helsingissä 4.6.2009 Kuntien palvelukykyä tulee vahvistaa Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajaksi valittu Punkaharjun kunnanjohtaja, maakuntaneuvos Pekka Nousiainen odottaa kuntien veropohjan vahvistamista Paras-puitelain mukaisesti. Myös valtionosuusuudistus on jäämässä puolitiehen, Nousiainen sanoi torstaina Helsingissä avatessaan Kuntaliiton uuden valtuuston järjestäytymiskokouksen. - Jos perustuslain edellyttämä riittävä rahoitus kuntien tehtävien hoitamiseen ei toteudu, on eittämättä arvioitava kuntien velvoitteita ja vähennettävä niiden tehtäviä, Nousiainen sanoi. Kun kuntien veropohjaa tai valtionosuuksia ei ole kyetty korjaamaan, Nousiainen pitää hyvänä keinona talouden ja tehtävien tasapainottamiseen kuntien normiohjauksen purkamista, josta maan hallitus on sopinut. - Tavoitteena on poistaa tuottavuuden parantamista estävät ja palvelurakenteiden jäykkyyttä ylläpitävät normit. Tässä yhteydessä on huomattava kunnallinen itsehallinto: kuntapäättäjät kykenevät arvioimaan palvelujen tarpeen, laadun ja prioriteetit ilman, että niitä aina säädöksillä määritetään. - Kunta- ja palvelurakennehankkeen uudistuksia on välttämätöntä jatkaa määrätietoisesti yli sektorirajojen. En näe mitään syytä siirtyä puitelain jälkeen eriytyneeseen ministeriövetoiseen kehittämiseen, jossa kokonaisuus helposti unohtuu, Nousiainen sanoi. Nousiainen mainitsi, että kunta- ja palvelurakenneuudistus on tuonut jo lyhyessä ajassa merkittäviä muutoksia kuntarakenteeseen ja palvelujen järjestämiseen. Muutokset ovat tapahtuneet kuntien oman päätöksenteon kautta. Vielä näin lyhyellä tähtäimellä ei kuitenkaan Nousiaisen mukaan ole mahdollista nähdä selvää kuntatalouden tai palvelujen tuottavuuden parantumista. - Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun, ja painopiste siirtyy vahvemmin palveluiden sisällölliseen kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Tavoitteena on, että kunnat kykenevät koko maassa myös tulevaisuudessa vastaamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeiden lisääntyvään kysyntään kohtuullisella vero- ja maksurasituksella ja kilpailemaan työvoimasta suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. - Kuntakoot tulevat myös jatkossa vaihtelemaan paljon ja kuntien olosuhteissa ja elinvoimassa tulee olemaan suuria eroja. Palvelujen turvaamiseksi tarvitaan erilaisia toimintamalleja sekä olosuhde-, palvelutarve- sekä verotulopohjan eroja tasaavaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. - Kuntaliitto on käynnistänyt keskustelun uudesta kuntamallista teemalla ”Uusi kunta 2017”. Oman huomionsa tässä keskustelussa ansaitsevat metropolialue, vahvat suurkaupunkialueet, erikoistuneet kaupunkiseudut, hyvin erilaiset maaseutukeskukset ja laajat maaseutualueet, Nousiainen totesi. Kuntien valtionsuuksia lisättävä, jotta vältytään ylisuurilta veronkorotuksilta laman aikana (Punkalaidun 26.7.2009) Suomen Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja, maakuntaneuvos Pekka Nousiainen vaati Punkalaitumen kunnan 370-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa lisättäväksi syksyn valtion lisäbudjetissa  kuntien valtionosuuksiin 200 miljoonaa euroa. Vaatimustaan Nousiainen perusteli sillä, että laman seurauksena kuntien yhteisöveron tuotto on romahtanut monissa vientiteollisuuskunnissa ja tuloveron tuotto on alentunut pahentuneen työllisyystilanteen seurauksena. Toimintamenojen kasvu on kuitenkin jatkunut suurena. Muutoksen myötä useimmat kunnat ovat joutuneet avaamaan tämän vuoden budjettinsa ja laatimaan säästöohjelmat. Myönteisenä asian Nousiainen totesi, että maan hallitus hoiti ripeästi kuntien yhteisöveron määräaikaisen jako-osuuden korotuksen ja lisärahoituksen saaristo- ja harvaanasuttujen kuntien valtionosuuksiin, mutta merkittävä osa muista kunnista on edelleen vailla tulopohjan vahvistusta. Välttyäkseen mittavilta kunnallisveron korotuksilta kunnat tarvitsevat eittämättä tässä tilanteessa n. 200 miljoonan euron korotuksen valtionosuuksiin, joka tulisi hoitaa syksyn lisäbudjetissa. Mikäli lisärahoitus siirtyy varsinaiseen ensi vuoden budjettiin, on se eittämättä pahasti myöhässä.    Näköpiirissä on, että vaikeita vuosia kunnille tulevat olemaan vielä vuodet 2010 ja 2011. Nousiainen korosti, että kunnilla ja valtiovallalla on nyt hallittavana kaksi haastetta, ensinnäkin kuntatalouden tilan vahvistaminen nyt laman aikana kuntapalvelujen pelastusohjelman mukaisesti ja toiseksi toimet kuntalaisten palvelujen saatavuuden turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä yhteiskunnan suuressa rakennemuutoksessa, väestön ikääntyessä ja mittavassa määrin eläkkeelle siirtyessä eli puitelain toimeenpano. Molempien asiakokonaisuuksien hoitoa kuntien kannalta on vaikeuttanut talouden lama ja sen vaikutukset valtion talouteen. Nousiainen muistutti, että puitelaissa säädettiin kuntien kannalta kahdesta suuresta kuntien talouden perustaan vaikuttavasta asiakokonaisuudesta, kuntien veropohjan vahvistamisesta ja valtionosuusuudistuksesta. Veropohjan vahvistaminen on täysin auki ja valtionosuusuudistus on vain osauudistus, jolla yhdistetään tehtäväkohtaiset valtionosuudet ja varsinainen valtionosuusuudistus siirtyy jälleen seuraavassa hallitusohjelmassa arvioitavaksi. Näiden uudistusten lykkääntymistä Nousiainen piti erittäin valitettavana. Lisätietoja; Pekka Nousiainen  044 417 5401 Kirje 8.4.2009 Ministerit Sirkka -Liisa Anttila ja Paula Lehtomäki sekä valtiosihteeri Jouni Lind KALASTUSRAJOITUKSET NORPAN SUOJELUN KANNALTA Ensinnäkin kiitokset Sirkka-Liisalle ja Jounille siitä, että kalastusrajoitukset vesialueiden osalta jäivät vapaaehtoisten sopimusten piiriin. Maa- ja vesialueiden omistajat ovat todella tyytyväisiä tehtyyn päätökseen ja valitettavana pidän sitä, että päätöstä edeltävässä ja erityisesti nyt päätöksen jälkeisessä asian esillä pidossa lehdistössä ja sähköisissä viestimissä ei vesialueiden omistajien näkökulma kiinnosta lainakaan eikä itse asiassa ole päästy julkisuuteen. Asetuksen mukaiset pyydys- ja pyyntitaparajoitukset ovat ok. Uskon hyvin, että koette yksinäisyyttä tässä julkisessa mylläkässä, kun kantaanne tukevia näkökulmia ei ole julkisuudessa, mutta maaseudun väestö ja maa- ja vesialueiden omistajat ovat tukenanne ja luottavat oikeuden tuntoonne. Kuulin, että luonnonsuojelujärjestöt olisivat lähestymässä asian tiimoilta myös Paulaa. Toivon, että myös Paula, olet Sirkka-Liisan kanssa samoilla linjoilla. Varmasti hyvin tiedätte sen, että maaseudun ihmiset ovat läpi vuosisatojen suojelleet norppaa ja tottuneet elämään norppien kanssa sopusoinnussa. Nyt vaatimalla täydellistä verkkokalastuskieltoa kevään ja alkukesän ajaksi ollaan jälleen rakentamassa raja-aitoja maaseudun ihmisten ja norpan suojelun välille. Uskon, että nyt vapaaehtoiset rajoitukset lisääntyvät merkittävästi ja vesialueiden omistajat tuntevat vastuunsa. Tähän aivan oikein Sirkka-Liisa kiinnittää huomiota tiedotteessaan 3.4.2009. Ongelmallista on ollut se, että kuuttien verkkokuolleisuudesta ei kerrota, minkä osakaskunnan alueella milloinkin vahinko on tapahtunut ja kenen verkkoihin kuutti on jäänyt. Metsähallituksen edustajat vain kertovat julkisuuteen suuresta kuuttien verkkokuolleisuudesta. Asian pitäisi olla julkinen, avoin ja rehellinen sekä todettavissa. Sama tilanne on norppien määrän suhteen. Meillä alueen ihmisillä on se vakaa käsitys, että kokonaisnorppamäärä on lähes kaksinkertainen nyt väitettyyn nähden. Kahden viime vuoden norppalaskenta jäi kesken huonojen jääolosuhteiden johdosta, joten niiden laskentojen perusteella ei voi vetää lopullisia johtopäätöksiä norppamäärän kääntymisestä laskuun. Itse asiassa olisi perusteltua suorittaa puolueeton, avoin ja rehellinen norppakannan arvio, jonka kaikki tahot voisivat tunnustaa ja johtopäätöksiä norpan suojelun osalta tehtäisiin siltä pohjalta. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tämän päivän hyvän hallinnon peruskriteerejä myös suojeluasioissa. Minusta täydelliseen verkkokalastuskieltoon liittyy myös oikeudellisia ongelmia. Kalastusoikeus on vesialueen omistukseen liittyvä oikeus. Perustuslaki lähtee siitä, että ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista on säädettävä lain tasolla, joten jään kysymään, olisiko asetuksen tasoinen verkkokalastuskielto, mikäli sitä jossain vaiheessa oltaisiin tekemässä, ylipäänsä lainmukainen? Tämän näkökohdan varmaan lienette selvittänyt. Näillä ajatuksilla norppavesien ääreltä tervehdin Teitä ja toivotan Teille kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa Pääsiäisen aikaa. Pekka Nousiainen Punkaharju Pekka Nousiainen 20.3.2009 kunnanjohtaja 044 4175401 Haataansaaren lehmusten suojelu Päätoimittaja Tiina Stranden  arvosteli minua Puruvesi-lehdessä 12.3.2009  KHO:n päätöksen 4.7.2008/1634:2008:50 esiin nostamisesta Haataansaaren asemakaavan käsittelyn yhteydessä kunnanvaltuuston kokouksessa 9.3.2009. Stranden väitti, että minulla olisi ollut tarkoitus päästä eroon Haataansaaren metsälehmuksista kahden AO-tontin takia. Kumoan jyrkästi Strandenin väitteen, että olisin halunnut päästä eroon lehtomaisen saaren lehmuksista kahden tontin takia. Asia on niin, että Haataansaaren asemakaavan yhteydessä laaditussa luontoselvityksessä todettiin, että saaren pohjoisosassa kasvaa kahdessa ryhmässä nuoria metsälehmuksia. Pohjoisemassa ryhmässä on yli 7 cm:n läpimittaisia runkoja noin 30 kpl ja eteläisemmässä ryhmässä noin 15 kpl, lähinnä versoja ja muutama aisakoivun paksuinen nuori runko. Lisäksi länsiosassa saarta Mökkitien varressa kasvaa erillisessä ryhmässä puumaisia metsälehmuksia noin 30 kpl. Kaavaehdotuksen johdosta pidetyssä viranomaisneuvottelussa kunnan taholta ehdotettiin saaren pohjoisosan pohjoisemman ryhmän ja länsiosan lehmusryhmän merkintä SL-1 alueeksi, mutta kyseenalaistettiin pohjoisen ryhmän eteläisen osan merkintä suojelualueeksi, koska alueella ei ollut luonnonsuojeluasetuksen 10 §:n 1 ja 2 momentin edellyttämää vähintään 20 runkomaista lehmusta. Näin ollen kunnanjohtajana en ole halunnut päästä eroon Haataansaaren lehmuksista, vaan suojella niitä lain mukaisesti. Kunnan ehdottamalla ratkaisulla Haataansaaren lehmusten suojelu olisi toteutunut ja ne kaksi kaivattua, hyvää tonttia olisi voitu kaavoittaa. Tämä ei ympäristökeskukselle sopinut. He vetosivat alueen yhtenäisyyteen ja kunnan mielestä lain noudattaminen jäi ontuvaksi. Ratkaisematta on kysymys, ovatko Haataansaaren lehmukset lain tarkoittamia aitoja metsälehmuksia vai istutetuista lehmuksista villiintyneitä ja vanhoille pelloille levinneitä. Ne kuntalaiset, jotka Haataansaaren historiaa tuntevat, ovat minulle kertoneet juuri lehmusten alkuperän olevan jälkimmäisen vaihtoehdon mukaisen. Haataansaaren tapaus vaikuttaa hyvin identtiseltä tai on ainakin hyvin läheistä sukua KHO:n päätöksessä käsitellyn Kirkkonummen tapauksen kanssa, jossa istutetuista jalopuista villiintyneet jälkeläiset eivät muodosta luontaisesti syntynyttä metsikköä. Näin ollen esimerkki oli hyvin oivallisesti valittu. Väärän todistuksen lausuminen lähimmäisestä ei kuulu hyvään lehtimiestapaan. Pekka Nousiainen 25.7.2008 maakuntaneuvos Punkaharju 044 2813301 Lukijan kirjoitus PAKOTTEET METSÄKAUPASSA EIVÄT KUULU OIKEUSVALTIOON Tämän vuoden kevään ja kesän keskustelua on sävyttänyt puutullit ja puun saatavuuden turvaaminen metsäteollisuudelle. Suomalaiselle metsänomistajalle on oltu pukemassa vastuun viittaa metsäteollisuuden kannattavuuskriisissä, globaalissa rakennemuutoksessa ja Venäjän vaaliessa kansallisia etujaan tullipolitiikalla. Metsäteollisuuden taholta on vaadittu paluuta pinta-alaverotukseen tai metsämaan kiinteistöveroa pakotteina puukaupoille. Viimeksi pakotteita vaati Paperiliiton puheenjohtaja. Pakotteet eivät kuulu oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin. On väläytetty jopa tilakohtaisten metsäsuunnitelmatietojen julkisuutta. Metsäsuunnitelmat ja metsävaratiedot ovat kuitenkin kunkin metsänomistajan omaisuutta ja tietosuojan alaisia. Niitä ei voida julkistaa eikä luovuttaa ulkopuoliselle esim. teollisuudelle ilman metsänomistajan lupaa. Tässä metsänomistajien oikeusturvasta on pidettävä kiinni myös metsäkeskusten. Suomalaiset ja erityisesti suomalaiset metsänomistajat ymmärtävät hyvin, mikä merkitys metsätaloudella ja metsäteollisuudella on Suomessa. Perinteisesti suomalainen metsäteollisuus on rakentunut kotimaisen puun varaan. Suomen vuosittainen metsän kasvu, n. 100 milj. m3 riittää turvaamaan metsäteollisuuden tarpeet, mutta teollisuus on käyttänyt tuontipuuta joidenkin puulajien riittävän raaka-aineen saatavuuden varmistamiseksi, kuten koivukuidun kohdalla tilanne on ollut, mutta myös markkinalähtöisesti pitääkseen kotimaisen puun hinnan mahdollisimman alhaalla. Suomalaisia metsänomistajia ei pidä panna teollisuuden rakennemuutosten tai huonojen ulkomaisten investointien maksumieheksi eikä rakennemuutoksesta pidä syyttää suomalaisia metsänomistajia. Teollisuus on halunnut puukaupan markkinaehtoiseksi ja markkinaehtoisuudessa, jos hinta on kohdallaan, puu liikkuu ja kauppoja syntyy. Näin oli vuosi sitten ja uskon, että näin on nytkin. Teollisuuden tahdosta haluttiin romuttaa aikanaan hintasuositussopimukset ja toimia markkinalähtöisesti. Nyt markkinalähtöisyyteen on mahdollisuus. Hallituksen 23.7. tekemää metsänmyyntitulon verohuojennusta on kilvan kiitelty. Todella toimenpide on oikeasuuntainen ja vauhdittaa varmasti metsäkauppoja, mutta tuli kovin myöhään. Jos katsotaan hiukan taaksepäin metsätalouden verokohtelua, harhateille ajauduttiin jo silloin kun yhteisövero ja pääomavero erotettiin toisistaan. Metsän myyntitulo jäi korkeampaan verokantaan ja metsätulosta on maksettu pääomaveroa samoin kuin sijoitustuotoista. Metsää ei ole näiltä osin rinnastettu elinkeinotoimintaan. Samoin silloin kun yritystoiminnalle ja maataloudelle tuli perintö- ja lahjaverohuojennus, metsätilat jäivät ulkopuolelle, niin kuin nyt viimeisessäkin hallituksen ratkaisussa. Kompensaatioksi ehdotetaan metsävähennyksen korotusta. Pitkäjänteisyyttä on odotettu kannattavan metsätalouden turvaamiseksi valtiovallalta. Yllättävältä tässä tilanteessa, mutta tarkemmin ajateltuna hyvin tyypilliseltä teollisuudelle näyttää se näkökulma, joka tuli julki 24.7. kahden suuren metsäteollisuusyrityksen julkistaessaan puolivuotistuloksiaan, että teollisuus haluaa siirtää metsän myyntitulojen verohuojennukset kantohintoihin. Tämä näkökulma tuskin vauhdittaa metsäkauppoja. Nyt vaaditaan teollisuudelta oikeaa asennetta ja yhteistyötahtoa. Metsänomistajilla sitä on ja on ollut, mutta vastuun takkaa metsänomistajat eivät suostu kantamaan metsäteollisuuden ongelmista. Yksityismetsätalouden ansiosta Suomessa on hyvin hoidetut ja tuottavat metsät, jotka pystyvät turvaamaan teollisuuden puuhuollon. Metsätalouden kannattavuudesta on pidettävä huoli myös jatkossa ja siinä myös valtiovallalla on tärkeä rooli. Syksy on perinteisesti ollut metsäkauppojen vilkasta aikaa ja niin tulee varmasti käymään tänäkin syksynä, kunhan tarkoitushakuinen spekulatiivinen keskustelu puukaupan ympärillä laantuu ja kauppaa ryhdytään käymään tositoimin. Pekka Nousiainen 18.3.2008 KUNNANJOHTAJAN TILINPÄÄTÖSKATSAUS 2007 Punkaharjun kunnan vuoden 2007 toimintaa sävytti kaksi mittavaa asiaa, sosiaali- ja terveyspiirin toiminnan käynnistyminen ja kuntaliitosselvitys Savonlinnan, Kerimäen ja Savonrannan kuntien kanssa. Väestökehitys kunnassa jatkui negatiivisena. Kunta menetti vuoden 2007 aikana asukkaistaan 43 henkeä ja kokonaisväestömäärä on nyt alle 4000. Talouden osalta tilipäätös osoittaa 67 655 euron ylijäämää, joka on kutakuinkin budjetin mukainen, mutta odotuksiin nähden huonompi. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat myönteisesti. Punkaharjun kunta oli päättänyt siirtää Itä-Savon sairaanhoitopiirin tehtäväksi huolehtia erikoissairaanhoidon ohella myös perusterveydenhuollosta, vanhustenhuollosta sekä päihdehuollosta. Sosiaali- ja terveyspiirin toiminta käynnistyi vuoden alusta. Tämä merkitsi sitä, että kunnan henkilöstöstä siirtyi sosiaali- ja terveyspiirin palvelukseen 42 henkilöä ja kunnan talousarviomenoista sosiaali- ja terveyspiiri vie noin puolet. Kunnan toiminnan ja taloudellisen tuloksen kannalta onkin suuri merkitys sillä, että sosiaali- ja terveyspiirissä tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja tehokkaasti ja ennakoidaan mahdolliset riskit. Menojen kasvun hillintä, hoitotakuun hallinta sekä kustannuskehityksen sopeuttaminen kuntien tulokehitykseen on olennaista. Ensimmäisen toimintavuoden osalta Punkaharjun kunta voi olla tyytyväinen sosiaali- ja terveyspiirin toimintaan. Piirissä kyettiin löytämään yhteinen toimintatapa ja kulttuuri, vaikka henkilöstömäärä kasvoi kerralla 894 hengestä 1940 henkeen. Kustannuskehitys piirin toiminnassa jäi maltilliseksi, ollen 3, 7 %. Punkaharjun kunnan osalta erikoissairaanhoidon menot kasvoivat 2,71 %, perusterveydenhuollon menot 0,98 %, mutta sen sijaan vanhustenhuollossa kasvua oli peräti 20,7 %. Jatkossa on syytä tarkkailla vanhustenhuollon palvelujen tuotantotapoja, kustannusrakenteita ja palvelujen toimivuutta sekä kehittää normaalin hallinnon ohella myös omistajaohjausta toiminnallisen tehokkuuden löytämiseksi myös vanhustenhuoltoon. Kuntaliitosselvitystä olen käsitellyt vuoden 2008 talousarvion yhteydessä olevassa kunnanjohtajan katsauksessa, joten enempään aiheen käsittelyyn tässä yhteydessä ei ole tarvetta. Sen sijaan nähtävissä on, että kuntaliitosselvitys ja sen lopputulos rasittavat edelleen jonkin verran kuntien välistä yhteistyötä. Nyt tarvitaan välittömiä toimia kuntien välisen luottamuksen palauttamiseksi ja kuntien välisen yhteishengen lujittamiseksi, sillä edelleen Savonlinnan talousalueella tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä alueiden välisessä kilpailussa pärjätäksemme. Punkaharjun kunta on ollut aloitteellinen yhteistyösuhteiden vakauttamisessa. Vanhustenhuollon rakenteiden uusiminen saatiin kunnassa päätökseen. Tehostetun palveluasumisen yksikkö Rauhala valmistui kesäkuussa ja samalla Kotikallion vanhainkodin toiminta päättyi. Rauhala siirtyi samalla sosiaali- ja terveyspiirin toimintayksiköksi. Tilivuonna kyettiin säilyttämään talouden vakaus verotulojen ja valtionosuuksien myönteisen kehityksen ansiosta huolimatta siitä, että talousarvioylityksiä myönnettiin talousarviovuonna runsaat 360 000 euroa, syksyn työmarkkinaratkaisu oli raskas ja tilinpäätökseen jäi kirjattavaksi vielä Savonlinnan perusterveydenhuollon kuntayhtymän purkukuluja runsaat 80 000 euroa. Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu vielä tämän vuoden, vaikka palkkojen sopimuskorotukset kiihdyttävät kuntien menojen kasvua. Kansainvälisen talouden epävarmuustekijät uhkaavat talouskehitystä myös Suomessa ja siksi kotimaisen suhdannekehityksen arvioidaan tänä vuonna olevan asteittain vaimenevaa. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat kunnissa kuitenkin edelleen myönteisesti.  Kuntatalouden kehityksestä vuosille 2009 – 2012 voidaan todeta, että toimintamenot tulevat todennäköisesti kasvamaan n. 5 % vuodessa ja verotulot ja valtionosuudet kasvavat n. 4,5 % vuodessa. Kuntatalous kiristyy arviokauden loppua kohden johtuen väestön ikääntymisestä ja talouskasvun hidastumisesta. Punkaharjun osalta on syytä varautua talouden kehityksessä tapahtuviin muutoksiin. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 12.11.2007 Vuoden 2008 talousarvion valmistelua sävytti kuntaliitosselvitykset. Valtuusto oli hyväksynyt kunnan strategiaksi itsenäisen kunnan strategian, mutta pian sen jälkeen valtuusto päätti, että Punkaharju osallistuu ensinnäkin Savonlinnan – Kerimäen – Punkaharjun ja Savonrannan kuntien kuntaliitosselvitykseen ja sen lisäksi Kerimäen ja Punkakaharjun kuntaliitosselvitykseen. Näiden rinnalla selvitetään kuntien välisen yhteistyön vaihtoehdot ratkaisumallina kuntien palvelutuotannossa. Kuntaliitosselvityksistä on ollut se hyöty, että kuntapäättäjät ovat saattaneet selvitysten perusteella todeta, että Punkaharju on liitosselvityksissä mukana olleista kunnista taloudellisesti vahvin ja että Punkaharjun elinkeinopohja riittää turvaamaan talouden perustan myös pitkällä aikavälillä.  Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 113 %. Punkaharjulla ei ole puitelain perusteella juridisia eikä taloudellisia velvoitteista kuntaliitosten suhteen. Liitosselvitysten mukaan Punkaharjulla on kaikki edellytykset jatkaa itsenäisenä kuntana. Tätä ratkaisua tukee myös se, että Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on muutettu toiminnallisesti vuoden 2007 alusta sosiaali- ja terveyspiiriksi, jolle Punkaharjun kunta on antanut hoidettavaksi perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvät sosiaalitoimen tehtävät. Kuntalaisten kannalta itsenäinen Punkaharju pystyy turvaamaan myös kuntalaisten palvelut  pidemmällä aikavälillä ja huolehtimaan maaseudun elinvoimasta. Budjetin laadinnan perustaksi on näin ollen valittu itsenäisen kunnan strategia ja se on huomioitu taloussuunnitelmassa vuosille 2008 – 2010, vaikka kuntaliitoskysymys on vielä lopullisesti ratkaisematta. Käsittelyssä oleva talousarvioehdotus vuodelle 2008 on loppusummaltaan 21.1 miljoonaa euroa, jossa kasvua on  3,56  %. Ehdotus vakauttaa edelleen kunnan  taloutta. Vuosikate on 186 euroa/as eli lähes kehystavoitteen mukainen. Ehdotus on  265 000 euroa ylijäämäinen. Ehdotus luo siten edellytykset hoitaa suunnittelukaudella kunnan taseessa olevat alijäämät pois. Verotulot kasvavat runsaat 7,29 % ja valtionosuudet  8,90 %. Verotuloilla katetaan 48 % budjetista ja valtionosuuksilla 27 %. Tulonlisäyksillä kyetään kattamaan ostopalvelumenojen kasvu, joka pääsääntöisesti aiheutuu kalliista työmarkkinaratkaisusta. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin on varattu 4 000 000 euroa ja perusterv eydenhuollon kustannuksiin 2 735 758 euroa. Hallintokuntien budjettiehdotukset olivat pääsääntöisesti kunnanhallituksen antaman budjettikehyksen mukaisia, joten merkittävää karsintaa hallintokuntien ehdotuksista ei tarvinnut suorittaa. Bujettiehdotus on tyypillinen peruspalvelubudjetti, joka turvaa nykyiset palvelut. Metsän myyntitulo 150 000 euroa, on asetettu kestävän metsätalouden puitteisiin ja ylisuuret kiinteistöjen myyntiodotukset on karsittu pois. Investoiteja tehdään 874 000 eurolla, josta Punkasalmen päiväkodin peruskorjauksen aloittaminen, määrärahavaraus 502 000 euroa ja kunnallistekniikan rakentaminen, määrärahavaraus 310 000 euroa, vievät investoitibudjetista suurimman osan. Lainanotolla investoiteja katetaan 740 000 eurolla ja lyhytaikaisia luottoja vakautetaan 800 000 euroa, joten kunnan lisävelkaantuminen pysähtyy. Punkaharjun kunnan kehitystä haittaava tekijä on asukasmäärän pieneneminen, joka suurimmalta osalta johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta. Punkaharjun kehittämisen panostukset jatkossa tuleekin suunnata aktiivisen elinkeinopolitiikan ohella kaavoitukseen ja kiinnostavien asuinalueiden suunnitteluun ja kehittämiseen lapsiperheiden saamiseksi kuntaan. Ympärisöviihtyvyyteen ja keskustaajaman yleisilmeenseen on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Kuntaan muuttoa on tuettava Punkaharjun myönteisellä imagolla ja panostamalla laadukkaisiin palveluihin. Punkaharjulla on tunnettuisuutta ja vetovoimaa. Nyt on ilahdutavasti käynnistymässä teollisten hankeiden ohella  myös mittavia matkailun ja vapaa-ajan investointeja, kuten Retretin ja Kultakiven alueille. Bioetanolihaketta viedään edelleen eteenpäin, hankkeen kaavoitus valmistuu alkevuodesta 2008 ja kunnallistekniikan rakentamiseen on varauduttu vuonna 2009. Kunnan pk-yrityksillä on vireillä laajennus- ja kehittämishankkeita. Kunnan kehitys näyttäytyy myönteisenä. Tästä on hyvä jatkaa. Pekka Nousiainen 23.7.2007 Nyt olen ollut neljä kuutautta kunnanjohtajan virassa. Työhön perehtyminen sujui varsin vaivattomasti. Asiathan taustoiltaan periaatteessa ovat tuttuja ja tämän hetken päivitys käy vaivattomasti. Työn painopisteitä ovat oleet ensinnäkin kunnan talouden tervehdyttämiseen liittyvät kysymykset - tällä erää näyttää, että tarkalla taloudenpidolla ja erilaisilla säästötoimilla sekä myönteisellä tulokehityksellä kunnan talous on kääntymässä parempaan suuntaan. Vastaanotto kuntalaisten taholta on ollut hyvin myönteinen ja se on lämmittänyt mieltä kovin. Kunnanvaltuuston päätös ennen paluutani virkaan kuntaliitosselvityksen tekemisestä Savonlinnan kaupungin sekä Kerimäen ja Savonrannan kuntien kanssa töllistää varsin runsaasti ja rinnalla tehdään lisäksi Kerimäen kanssa  selvitystä kuntayhteistyön tiivistämisestä. Tätä työtä seuraavat myös Enonkoski ja Savonranta. Nämä toimet kestävät aina lokakuun lopulle saakka ja sitten valtuusto ottaa kantaa, mikä on Punkaharjun tulevaisuus. Eli nyt neljän kuukauden tauon jälkeen tulen tällä palstalla aika-ajoin käsittelemään työhöni ja ajan ilmiöihin liittyviä asioita. 20.3.2007 Kiitos äänestäjille, tukijoukoille ja kampanjaa tukeneille. Kunnanjohtajan työ Punkaharjun kunnassa kutsuu ja se tässä tilanteessa näyttää hyvin realistiselta. Olen tyytyväinen, että sain olla kaksi vaalikautta maan korkeimmassa päättävässä elimessä vaikuttamssa meitä kaikkia koskevaan lainsäädäntöön. Kiitos ! 19.3.2007 Vaalipäivä oli rauhallinen kotipäivä. Kävin vaimon kanssa kirkossa ja valmistauduimme iltaan, seuraamaan vaalin tulosta. Klo 18.00 meillä Itä-Savon ehdokkailla oli yhteinen kahvitilaisuus piiritoimistolla, jossa kiittelimme toisiamme ja piirijohtoa hyvästä yhteistyöstä kampanjan aikana. Illalla tuli meille kotiin tukijoukkoja seuraamaan ja jännittämään vaalin tulosta. Tilanne kohdaltani eteni aluksi hyvin myöteisesti, mutta kun oli laskettu n. 75 % äänistä alkoi Kokoomuksen vaaliliitto uhkaavasti lähestyä vertausluvulla Keskustan kolmatta vertauslukua. Pian tilanne kääntyi Kokoomuksen voitoksi ja minä 5270 äänellä olin puttomassa. Näin oli todettavissa, kun kaikki äänet oli laskettu. 17.3.2007 Kampanjani päättyi Savonlinnassa Prisman vaalimarkkinoilla klo 14.00. Tämän jälkeen esitteiden jako tukijoukkojen toimesta jatkui vielä iltapäivällä Savonlinnassa kaupungin itäisissä osissa. Tänään sain vielä monelle äänestäjälle selvittää Keskustan eläkepoliittista linjaa.  Eläkkeellä olevien verotusta kevennetään ja saatetaan samalle tasolle ansiotyötä tekevien verotuksen kanssa tuloluokissa 13 000 - 37 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että eläkkeellä olevien verotus kevenee n. 20 eurolla kuukaudessa. Yhdenvertaisen kohtelun mukaan pientä eläkettä saavien eläkettä tulee korottaa samalla summalla. Lisäksi kuntien kalleusluokitus poistuu ensi vuoden alusta. Se nostaa eläkkeitä meidän alueella edelleen n. 20 eurolla kuukaudessa. Tämän selvityksen saatuaan moni oli tyytyväinen ja sanoi luottavansa Keskustan linjaan. Yhtälailla monelle keskustelukumppanille sain vakuuttaa Keskustan tavoitteet perintö- ja lahjaveron huojennusten osalta. Erityisesti keskustelussa korostui normaalin perhevarallisuuden ohella maa- ja metsätalousmaan perintäveron huojennus. Moni eläkkeelle siirtyvä maa- ja metsätalouden harjoittaja haluaa tehdä sukupolven vaihdoksen ja luoda edellytykset nuorille yrittäjille ammatinharjoittamisen jatkumiseen. Nyt jäämme yhdessä toiveikkaina odottamaan vaalin tulosta. Käyhän äänestämässä. Kaikille tukijoukoille suuret kiitokset jo tässä vaiheessa työstänne kampanjassa. Huomisiin! Pekka  44 15.3.2007 Tänään olin Heinävedellä. Siellä on aktiivista väkeä, torikahville oli tullut lähes sata henkeä. Teemat edelleen samat, eläkepolitiikka ja perintö- ja lahjavero sekä tieasiat. Heinäveden jälkeen oli tilaisuus Savonlinnassa, ammattiinstituutissa. Henkilökunta oli jossain määrin kiinnostunut tilaisuudesta, jossa eri puolueiden itäsavolaiset ehdokkaat olivat paikalla, mutta opiskelijoita ei tilaisuus kiinnostanut. Eri opiskelijaryhmien välillä näyttää olevan selvä ero, yliopisto- ja amk-opiskelijoita politiikka kiinnostaa, mutta ammatillisessa koulutuksessa olevia ei. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden yhteiskunnallinen harrastuneisuus on varmasti jatkossa haaste meille kaikille päättäjille. Illalla on ollut vielä kirjallisia töitä, yksi mielipidekirjoitus Itä-Savoon vanhustenhuollosta ja sen tulevaisuuden haasteista. Kirjoitus on luettavissa näiltä sivuilta, kohdasta lehtikirjoitukset. Vaalikampanjan kaksi viimeistä päivää alkaa olla käsillä. Oman haasteensa asettaa myös loppurutistus ilmoittelussa. Miten tiivistät sanomasi, miten olet kiinnostava ja vetoava sekä uskottava ehdokas, jotta äänestäjän saat antamaan äänesi juuri sinulle.  Miten annat kuvan, että kampanjasi on nousujohteinen ja huipentuu loppua kohden. Tätä olen myös tämän illan miettinyt ja tehnyt mainostoimistolle ilmoituspohjat edelleen jalostettavaksi. Tulokset voitte nähdä maakunnan lehdistä. 14.3.2007 Tänään keskiviikkona olin Mikkelin markkinoilla. Sää suosi markkinakansaa, lämpöasteita  oli 5 -6 ja aurinko paistoi. Oli tosi lupsakka jututtaa ihmisiä ja jakaa esitteitä. Mikkelin tori oli pullollaan markkinoilla kävijöitä, varovasti arvioiden kuitenkin tuhat - kaksituhatta ihmistä. Kaikki poliittiset ryhmät olivat edustettuina ja vaalityö sujui hyvin. Illalla osallistuin oman paikallisyhdistyksen eli Punkasalmen paikallisyhdistyksen kevätkokoukseen. Rutiiniasiat käsiteltiin joutuisasti ja sen jälkeen käytiin hyvin antoisa ajankohtaiskeskustelu kunnassa vireillä olevista asioista, kuten bioetenolitehtaan kaavasta ja kunta- ja palvelurakennehankkeesta sekä  siihen liittyvistä yhteistyöneuvotteluista naapurikuntien kanssa. Petopolitiikasta. Ajaessani Helsingistä Mikkeliin, Savonlinnan Kiviapajalta Arto Mikkonen soitti ja kertoi susilauman syöneen kaksi koiraa talojen pihoilta tällä viikolla. Hänen vahva viestinsä oli, että petopolitiikassa päätösvalta tulee saada kansallisiin käsiin ja viranomaisten on kyettävä ratkaisemaan peto-ongelmat, jotta taloudellisia vahinkoja kotielämille ei synny ja että kansalaisten turvallisuus, erityisesti lasten, turvataan myös maaseudulla. Olin välittömästi yhteudessä sekä MMM:n valtiosihteeri Lindiin että poliisipäällikkö Huokkoon. Ratkaisuksi jäi, että poliisipiiri tutkii välittömästi, voidaanko poliisilain mukaan myöntää tappolupa joillekin susille tai muuten on välittömästi laitettava lupahakemus ministeriöön vetämään. Lind lupasi päätöksen nopeutetussa aikataulussa. Tämä on politikon arkipäivää. Petoasiat ovat olleet usein kampanjatilaisuuksissa esillä ja yhdyn väkevästi kansalaisten viestiin petoasioiden hoidon terävöittämisestä ja saattamisesta kansalaisia tyydyttävälle tasolle, muutoin kylien asukkaat ottavat lainkäytön petoasioissa omiin käsiinsä. 13.3.2007 Tänään oli valtiopäivien juhlalliset päättäjäiset. Juhlallisuudet alkoivat ekumeenisella jumalanpalveluksella Helsingin tuomiokirkossa klo 12.00. Saarnan piti Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari eli oman hiippakuntani piispa. Valtiopäivien päättäjäiset eduskunnassa olivat alkuosaltaan perinteiset, eduskunnan puhemies piti puheen, jossa hän loi katsauksen päättyneiden valtiopäivien tapahtumiin ja lainsäädäntötyöhön. Puhemies Lipponen korosti eduskunnan, hallituksen ja presidentin hyvää yhteistyötä, mutta piti perusteltuna, että jatkossa selvitetään hallituksen ja presidentin valtasuhteita ulkopoliittisen toimivallan osalta. Hänen jälkeensä puhui Tasavallan presidentti. Myös hän piti hyväksyttäväna hallituksen ja presidentin toimivaltasuhteiden selvittämistä, joten ensi vaalikaudella tullaan mitä ilmeisemmin tarkastelemaan perustuslain toimivuutta ja tekemään joitakin korjauksia juuri hallituksen ja presidentin toimivaltasuhteisiin. Puheensa lopuksi presidentti julisti valtiopäivät päättyneiksi. Protokollan mukaan presidentin olisi tullut poistua tämän jälkeen, mutta puhemies Lipponen kehoitti presidenttiä istumaan ja kuuntelemaan hänen jäähyväispuheensa eduskunnalle. Lipposen jälkeen puhui vielä varapuhemies Anttila, joka kiitti monin korulausein kotimaan politiikan jättävää puhemies Lipposta. Tämän jälkeen siirryimme perinteisille juhlakahveille valtiosaliin. Poikkeuksellista todella oli se, että presidentti istui puhemieskorokkeella hänelle varatulle tuolille, jolla kenties koskaan aikaisemmin ei ole istuttu ja toiseksi se, että presidentti jäi kuuntelemaan eduskunnan sisäistä toimintaa. On todennäköistä, että tästä protokollan poikkeamasta tulee uusi protokolla, joka mahdollistaa presidentin osallistua tarvittaessa eduskunnan istuntoihin. 11.3.2007 Lisäsin ajankohtaiskautsaukseeni muutamia kuvia kampanjan varrelta 17.3.2007 Huomenta, eilen oli kampanjan toiseksi viimeinen päivä. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen oli saapunut vielä vauhdittamaan kampanjani loppurutistusta. Aamulla olimme Rantsalmella  ja päivällä Punkaharjulla sekä illalla Sulkavalla. Sulkavan Lohilahdessa oli perinteiset Keskustan vaali-iltamat. Tänään kampanjan päätöspäivä on vaalimarkkinat Savonlinnan Prismalla. Keskusta tarjoaa perinteseen tapaan grillimakkaraa. Toivon, että tapahtuma innostaa vielä äänestäjiä käymään sunnuntaina äänestämässä Keskustaa ja numeroa 44. Keskustalla on äärimmäisen hyvä mahdollisuus säilyttää vaaleissa suurimman puolueen asema ja tulevassa hallituksessa pääministerin paikka. Kampanjaa on jatkettava täysillä loppuun saakka. Alla mainokseni tämän aamuisesta Itä-Savosta. 10.3.2007 Eilen olin Sirkan kanssa Mäntyharjulla ja Heinäveden Vihtarissa. Tänään lauantaina olen Savonlinnassa City Marketin suuressa vaalitapahtumassa klo 10 - 14. Nyt alkaa olla kampanjan loppukirin aika. Tärkeä on tavata ja jutella ihmisten kanssa ja kannustaa heitä äänestämään. Illalla menen SaPKon otteluun kannustamaan joukkuetta sen tärkeässä mestisottelussa, jossa se yrittää ratkaista otteluparin voiton. Torstaina SapKo otti hienon vierasvoiton Forssassa: Toivon pelivireen jatkuvan tänään. Rentouttavaa viikonloppua Teille kaikille, tulkaa mukaan tapahtumiin. 8.3.2007 Tänään aamupäivällä oli sanomalehti Itä-Savon juhlaseminaari. Lehdellä tämä vuosi on 100-vuotisjuhlavuosi ja tapahtumia ajoittuu vuoden varrella eri aikoihin. Kesällä on pääjuhla. Juhlaseminaarin alustuksista mielenkiintoisimmat olivat toimitusjohtaja Päivikki Palosaaren alustus aiheesta "Matkailu ja alueen menestymistiet" sekä toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen alustus aiheesta "Viestintä muuttuu, miten lehdet muuttuvat". Päivikki Palosaari kävi läpi oman yrityshistoriansa ja kytki sen samalla Matkailukeskus Levin kehityshistoriaan. Todella huikea kehitys parinkymmenen vuoden aikana. Päivikki Palosaari tuntee Savonlinnan varsin hyvin, sillä hänen sukujuurensa ovat lähtöisin Enonkoskelta ja hän käy Savonlinnassa vuosittain. Haasteellista hänen puheessaan oli se, että Savonlinnan seudulla on tarjolla kaikkea sitä, mitä menestyvältä matkailukeskukselta vaaditaan. Olavinlinna, Retretti, Lusto, Rauhanlinna, ooppera,luonto jne. Ainoa puute on suurehko rinne. Sekään sinällään ei ole este matkaulun kehittämiselle, kun muut mahdollisuudet ovat runsaat. Siis se mitä meitä puuttuu, on rohkeita, idearikkaita yrittäjiä, jotka nostaisivat Savonlinnan seudun matkailun kukoistukseen. Luulen, että Päivikin ideat jäivät elämään ja kun seudun matkailustrategiaa kirjoitetaan - löytyy sieltä todennäköisesti Itä-Savon juhlaseminaarin antia. Lupaamani jatko. Toinen kiintoisa alustus oli Mikael Pentikäisen, Sanoma Oy:n toimitusjohtajan. Hänen isänsä on muuten muuttanut Heinävedelle, joten alueemme kontakti Mikaeliin on hyvä. Huomionarvoista hänen puheessan oli se, että nettikäyttäjien määrä lehdissä on lähes yhtä suuri kuin paperilehden lukijakunta, mutta se ei ole vaikuttanut juurikaan paperilehtien levikkiin. Siis usko perinteiseen sanomalehden tulevaisuuteen säilyy myös jatkossa. Enonkosken vaalitapahtumasssa oli mukava tunnelma. 7.3.2007 Tänään olimme syntymäkunnassani Enonkoskella, jossa välitön tunnelma vallitsi tilaisuudessa. Tilaisuudessa oli mukana myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli ja hänen vaalipäälikkönsä. Aamupäivällä kiersimme samalla ryhmällä Kerimäellä. 6.3.2007 Aamupäivän olin Savonrannalla, jossa kahvi- ja makkaratarjoiluun osallistui yllättävän runsas joukko savonrantalaisia. Tilaisuus oli vuorovaikutteinen ja  mukava ajatusten vaihtoon. Iltapäivällä ministerivierailut jatkuivat maakunnassa. Maatalousministeri Korkeaoja oli käymässä Juvalla. Puheessaan hän antoi varsin runsaasti tilaa metsätaloudelle. Hän tunnusti, että Etelä-Savo on merkittävä metsämaakunta sekä metsävarojen että metsän kasvun suhteen. Hän uskoi vahvasti, että metsätalous ja metsäteollisuus tulevat menestymään Suomessa. Metsäteollisuus panostaa tuotantoprosessin jälkipää tutkimiseen ja kehittämiseen ja lähinnä Metlan tehtäväksi jää metsätalouden tutkimus- ja kehittäminen. Kansallista metsäohjelmaa valmistellut metsäneuvosto on esittänyt 20 miljoonan euron lisäpanostuksia Kemeraan, jotta puun tuotantoa voidaan lisä 10 miljoonaa kuutiota. Näillä toimenpiteillä me voimme turvata kotimaisen raaka-aineen riittävyyden teollisuudelle, vaikka Venäjä tullipolitiikallaan tekisikin puun tuonnin Venäjältä kannattamattomaksi. Pidin hyvänä, että ministeri on paneutunut ja kantaa huolta myös metsäpolitiikasta, koska maatalouden rakennemuutoksen myötä metsän merkitys erityisesti Etelä- ja Itä-Savossa tulee korostumaan monen perheen tulolähteenä ja työllistäjänä. Myös veropolitiikassa metsätalous ansaitsee tulla kohdelluksi tasapuolisesti muun yritystoiminnan kanssa. Viime aikoina näin ei ole tapahtunut ja nyt kun perintö- ja lahjaverolaki avataan, on metsätalouden osuus otettava siinä uudelleen arvioitavaksi ja huomioitavaksi. Kiinteistöveron ulottaminen maa- ja metsätalousmaahan on torjuttava kaikissa olosuhteissa. 5.3.2007 Maanantai oli minulla Sulkava-päivä. Neljä tilaisuutta Sulkavalla, joista kaksi eri kylillä. Mielenkiintoista oli ajaa asuntoautolla lumisia, mäkisiä ja mutkaisia teitä nolla-kelissä ja välillä ottaa vauhtia, että pääsi mäen ylös. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Auvinen totesikin, että näissä teissä on Suomen rallikuskien kasvamisen salaisuus. Toinen tilaisuuksista oli Partalansaarella Rallin yrittäjä-perheessä ja toinen Leipämäessä Pirjo ja Markku Päykkösellä. Kiitos molemmille perheille vieraanvaraisuudesta koko vaaliväen puolesta. Erikoisterveiset Rallin Veikalle, tomeralle 2-vuotiaalle puolue aktiiville. Hän kuunteli ja "kuvasi"  tilaisuuden. Illalla ministeri Lehtomäki oli Savonlinnassa. Sulkavalla perinteisten eduskuntavaaliteemojen ohella nousi esiin kuntalaisten huoli lähipalvelujen säilymisestä kunnasa. Erityisesti kyläkouluverkoston harveneminen  huoletti Partalansaaren asukkaita. Monet olivat muuttaneet kylälle siinä toivossa, että lapset saavat käydä turvallista pientä kyläkoulua. Nyt Sulkavan kunta tiukan talouden johdosta on joutunut arvioimaan säästöjä ja sen ohella myös kyläkouluvekostoa. Päätöksen kunnan palvelurakenteesta tekevät luonnollisesti kunnan päättäjät, mutta omalta kohdaltani saatoin todeta, että kaikki syy ei ole kunnan talouden tilaan pelkästään kunnan päätöksenteossa, vaan oma osuutensa kuntataloudenn heikkoon tilaan on valtion toimilla. Lipposen ollessa pääministerinä ja Niinistön valtiovarainministerinä korotettiin ansiotulovähennystä tupon osana ja kunnat menettivät näin verotuloja vuosina 1997 - 2003 kaikkiaan n. 800 miljoonaa euroa, joka näkyy nyt kuntatalouden tiukuutena. Vanhasen hallitus on toki tehnyt toimia kuntatalouden tilan parantamiseskis, viimeksi tälle vuodelle kuntien valtionosuudet nousivat n. 420 miljonaa euroa, mutta edelleen runsaat 70 kuntaa on alijäämäisiä. Ensi vaalikauden tavoite onkin kuntatalouden tilan ja kuntien tulopohjan  merkittävä vahvistaminen, jotta kunnat voivat turvata palvelut kaikissa kunnissa kohtuullisella maksu- ja verorasituksella. Paras-hanke ei tuo lisää rahaa, vaan vahvistaa palveluiden rakenteellista pohjaa ja uudistaa opalvelujen tuotantotapoja. Ensi vaalikaudella kuntien kannalta suuri asia on kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uusiminen. Keskustaa tarvitaan senkin takia hallituksessa, että uudistuksessa turvataan kunnille riittävä verotulojen tasausjärjestelmä ja olosuhdetekijöiden huomioiminen tehtäväkohtaisissa valtionosuuksissa. 4.3.2007 Hyvää sunnuntaipäivää Opintotuen korotuksesta olen kirjoittanut mielipidekirjoituksen, jonka voit lukea puheita ja kirjoituksia kohdasta. Tänään on vaalipaneelit Joroisissa ja Juvalla. Tämän aamun Itä-Savossa oli tulokset Etelä-Savossa tehdystä vaaligallupista. Sen mukaan Keskusta tulisi olemaan edelleen vaalipiirin suurin ryhmä ja säilyttäisi kolme kansanedustajapaikkaa. Tämä antaa lisää intoa tehdä vaalityötä ja tätä tukee myös valtakunnallinen Taloustutkimuksen gallup, jossa myös Keskusta oli suurin ryhmä. 28.2.2007 Keskiviikko oli todellinen matkapäivä. Läksin aamulla varhain Helsinkiin, jossa klo 11.00 oli Keskustan Kunnallisen neuvottelukunnan kokous. Kokous oli järjestäytymiskokous, sillä tämän vuoden alusta alkoi uuden neuvottelukunnan toimikausi. Sain edelleen luottamusta osakseni ja tulin valituksi yksimielisesti jatkamaan neuvottelukunnan puheenjohtajana ja samlla tulin jäseneksi myös puoluehallitukseen. Tämä varmistaa tiedonkulun kunnallisissa asioissa neuvottelukunnasta puoluehallitukseen ja päinvastoin. Kokouksen jälkeen ajoin Pieksämäelle, jossa meillä (Backman, Nepponen ja Nousiainen) oli "Politiikan vaihtoehdot" paneeli. Tämän paneelin keskustelusta on syytä nostaa esiin kysymys, miten valtion velka on kehittynyt päättyvällä vaalikaudella. Edustaja Nepponen totesi, että edellisellä vaalikaudella valtionvelkaa lyhennettiin merkittävästi, mutta tällä vaalikaudella ei juuri lainkaan. Oma arvionai oli, että velkaa on lyhennetty lähes 3 mrd. euroa. Sen verran asia jäi painamaan mieltä, että tarkistin sen. Tilastot kertovat, että vuonna 2003 valtion velkaa oli 63,3 mrd. euroa eli 43,4 % BKT:sta ja nyt 2006 lopussa 58,6 mrd euroa eli 34,8 % BKT:sta. Lyhennystä on tapahtunut 4,7 mrd.euroa. Eli sen lisäksi, että talouskasvu on ollut hyvä ja tavoite uusista työpaikoista (100 000) on saavutettu, niin myös valtion lainatilanne on kehittynyt myönteisesti. Tosiasiassa Suomen valtion talous on EU:n puitteissa tiettävästi toiseksi parhaassa kunnossa. 27.2.2007 Aamulla lähdimme maakunnan eteläisen osan kierrokselle. Mukana oli vaimoni Sirkka. Matkan aikana kävimme Mäntyharjulla, Hirvensalmella, Ristiinassa. Hirvensalmella meitä ehdokkaista oli useampi ja paikalle tuli myös ministeri Pekkarinen vauhdittamaan vaalityötä. Näissä paikoissa tapaamani ihmiset olivat pääsääntöisesti vanhempaa väkeä ostoksilla ja heidän kysymyksensä oli, mitä Keskusta tarjoaa eläkeläisille? Keskustalla on selvä ohjelma eläkkeiden parantamiseksi ja korjaamiseksi ja näyttää siltä, että ohjelman kertaaminen ja toistaminen on tarpeellista, jotta puolueemme kannat tulisivat kaikille selviksi. Eläkkeellä olevien keskuudessa on tehtävä työtä, jotta tämä markittävä kansanosa olisi myös vaalipäivinä mukana äänestämässä. Illalla kävimme vielä Rantasalmella, Osikonmäen paikallisyhdistyksen kokouksessa ja vaalitilaisuudessa Raimo ja Eeva Leena Pulkkisella.  Keskustelu on vilkasta ja ohjelmoitua. Meille ehdokkaille oli tehty valmiit kirjalliset kysymykset, joihin odotettiin lyhyitä ja täsmällisiä vastauksia. Tunnelma oli kotoinen ja leppoisa, niin kuin vanhan ajan tupailloissa. Aiheina olivat Savonlinna-Huutokoski radan peruskorjaus, perintö- ja lahjavero, elintarvikkeiden arvonlisävero, valtion yhtiöiden omistajapolitiikka sekä peruskoulun valtionosuudet. Siis varsin laaja ja monipuolinen aihevalikoima. Kiitos Eeva Leenalle ja Raimolle vieraanvaraisuudesta meidän viidentoista vieraan puolesta. 26.2.2007 Politiikan vaihtoehdot -paneeleja olemme  (Backman, Nepponen ja Nousiainen) pitäneet jo Savonlinnassa ja Mikkelissä. Tulossa on vielä Pieksämäki, Joroinen, Juva ja Kangasniemi. Pidetyissä paneeleissa on noussut esiin mm. talouspolitiikan linjaukset, eläkeasiat ja verotus. Verotuksen osalta näyttää ruuan arvonlisävero olevan kysymys joka selvästi jakaa puolueet. Sosialidemokraatit eivät hyväksy ruuan arvonlisäveron kevennystä ja Kokoomus on empivä, mutta jokseenkin samaa mieltä demarien kanssaan. Siksi on ollut syytä selventää, miksi Keskusta kannattaa ruuan arvonlisäveron kevennystä. Siksi, että se hyödyttää kaikkia kansalaisia, se on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja alennuksella on samat talouden kasvuvaikutukset kuin ansioverojen kevennyksellä. Valtion talouteen kevennyksen nettovaikutus jäsis 150 - 200 miljoonaan euroon. Lisäksi Suomessa ruuan arvonlisävero on yksi Euroopan korkeimpia ( 17 %), kun keskiarvo lienee 7 %:n paikkeilla. 21.2.2007 Keskiviikkona 21.2. oli minulla viisi tilaisuutta Savonrannalla. Yksi päivän aiheista, jota kosketeltiin monissa tilaisuuksissa ja kannettiin syvää huolta, oli metsästys luonnonsuojelu- ja Natura-alueilla sekä petopolitiikka. Ympäristöministeri Enestamilla oli viime syyskaudella tarkoitus tuoda luonnonsuojelulain muutos hallitukseen ja eduskunnan hyväksyttäväksi. Ministeriön esityksen mukaan metsästys olisi kielletty luonnonsuojelu- ja Natuta-alueilla, jos sitä erikseen ei sallittaisi. Itä-Savossa, jossa on kaksi kansallispuistoa, Kolovesi ja Linnansaari, on pidetty puistojen perrustamisen yhteydessä säädetystä periaatteesta kiinni, että paikalliset asukkaat saavat metsästää puistoissa. Nyt tätä periaatetta oltiin muuttamassa siten, että esim. hirven ajo olisi sallittu puistoissa, mutta ei ampumista. Erityisesti Keskustan ministerit olivat luonnonsuojelulain muutoksesta erimieltä ja kannattivat vanhan periaatteen jatkamista. Ministeri Enestam ei halunnut riitaista esitystä hallitukseen ja luopui hankkeestaan. Mielestäni on pidettävä huoli, että myös ensi vaalikaudella kunnioitetaan paikallisten asukkaiden metsästysoikeuksia luonnonsuojelualueilla, jos luononsuojelulain muutosta ollaan tuomassa uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi. Metsästysoikeutta puoltaa myös se, että puistoissa lisääntyvät sekä minkki että majava ja ne meille kuulumattomina eläiminä tulee voida hävittää. Nehän ovat myös uhka meidän eläimistömme monimuotoisuudelle. Petopolitiikassa kansalaisten viesti oli selvä. Suurpetojen osalta kantojen säätelyssä päätösvalta tulee olla kansallisella tasolla. Tilaisuuksissa vaadittiin muutosta luonnonsuojeludirektiivin uhanaalaisia eläimiä koskevaan liitteeseen erityisesti suden ja karhun osalta. Näissä asioissa oli helppo olla samaa mieltä äänestäjien kanssa, koska olen aktiivisesti toiminut ryhmäni ministereiden kanssa metsästysoikeuksien säilyttämiseksi puistoissa ja Natttura-alueilla. Samoin petopolitiikassa päätösvalta tulee saada kansallisiin käsiin, muuten asiasta ei tule mitään. Kansalaiset eivät uskalla mennä marja- ja sienimetsään ja pieniä koululaisia joudutaan kuljettamaan petovaaran vuoksi. 20.2.2007 Kampanjaa olen tehnyt kolme päivää. Lauanataina oli Joroisten S-Marketissa, mukana oli poikani Juha tutustumassa tämän kevään vaalityöhön ja muihin Keskustan ehdokkaisiin. Parin tunnin aikana oli mahdollisuus tavata runsaat viisikymmentä ihmistä. Sitten matka jatkui Punkaharjulle Harjun Porttiin, jossa oli retkiluistelutapahtuma. Tapahtumassa toki ihmiset ottivat auliisti esitteitä vastaan, mutta liikuntataphtuma ei sellaisenaan ollut poliitinen tilaisuus, joten mieluisampaa oli vaihtaa kuulumisia ja keskustella monelle uudesta harrastuksesta, retkiluistelusta. Kiitos Harjun Portille panostuksesta edellytysten luomisessa ihmisten liikuntaharrastukselle. Illalla ohjelmassa oli vielä käynti Savonrannalla, jonne ministeri Pekkarinen saapui kotimatkallaan Joensuusta. Lauantai-illasta huolimatta tilaisuuteen oli saapunut runsas joukko kuulemaan Maurin innostavaa puhetta. Päällimmäiseksi muistiin varmasti jokaisella jäi turpeen mahdollisuudet tulevaisuuden energialähteenä. Sunnuntaina vuorossa oli käynti Ristiinassa, jossa ministeri Kääriäinen juurevaan tapaansa loi poliittisen katsauksen niin jakovarasta kuin vision tulevista hallitusratkaisuistakin. Seppomaiseen tapaan hän kannusti vaalityöhön sanomalla "pannaan ramppa kalakattammaan". Toki päivällä ennen Ristiinaan lähtöä oli vaalitiimin kanssa palaveri ja kävin Sirkan kanssa Lustossa "Helmiäistaphtumassa". Juuri kun tulimme paikalle umpihankihiihdon palkinnot jaettiin. Taas pääsimme todistamaan liikunnan merkitystä ihmisten terveydelle ja mielen vireydelle. Maanantaina 19.2. päivä oli varattu muutamille kokouksille mm. sairaanhoitopiirin hallitus ja illalla paneeli Heinävedellä. Siellä oli ensimmäistä kertaa paneelissa useiden puolueiden edustajat. Oli mielenkiintoista katsoa, minkalaisia painotuksia eri puolueiden ehdokkailla tulee olemaan. Varsinaisia haasteita  opposition taholta ei tullut. Suuria puolueita edusti istuvat edustajat Jouni Backman demareita, Olli Nepponen kokoomusta ja minä keskustaa. Painotukset olivat puolueiden ohjelmien mukaiset. Kunnon väittelyä ei syntynyt. Vaaliauto otettiin käyttöön nielemään kilometrejä. Vaalitunnelmia Savonlinnasta 10.3.2007 Puolueiden yhteinen vaalitapahtuma Savonlinnan Citymarketin edessä keräsi sankoin joukoin yleisöä tuulisesta ja sateisesta säästä huolimatta. Tänäänkin keskustelin äänestäjien kanssa paljon eläkkeistä ja perintö- ja lahjaverosta. Nämä asiat sisältyvät Keskustan vaaliohjelmaan ja niistä oli mieluisaa vaihtaa mielipiteitä. Illalla Sapkon "play out" pelissä kävi kuin kävikin hienosti. Sapko otti makoisan jatkoaikavoiton 2-1, onnittelut koko joukkueelle ja taustajoukoille.  Peli oli tasainen ja siisti sekä tarjosi erinomaista urheiluviihdettä yli 700 katsojan joukolle. Oli kivä käydä rentoutumassa ulkoilupäivän jälkeen. Pääministeri Matti Vanhanen vieraili Savonlinnassa 10.2.2007. 16.2.2007 Eduskuntatyö on päättynyt tänään. Nyt pääsemme toden teolla vaalikentille. Tosin valtiopäivien päättäjäiset keskeyttävät vaalityön 13.3, jolloin päätetään ns. pitkät vuoden 2006 valtiopäivät, jotka ovat kestäneet myös tämän vuoden alkupuolen. Kenttää olen kiertänyt jo vaalien merkeissä kohtuullisesti, mutta tästä eteenpäin kontaktit äänestäjiin korostuvat erityisesti vaaliaktiivisuuden lisäämiseksi ja poliittisen keskustelun aktivoimiseksi. Samassa tarkoituksessa vietettiin vaalijuhlaa Savonlinnassa viime lauantai-iltana, jossa mukana oli suuren yleisön lisäksi myös pääministeri Matti Vanhanen. Kahvipöydässä ehdimme vaihtaa ajatuksia myös Itä-Savon tilasta ja tulevaisuudesta. Sunnuntaina meillä oli vaalitilaisuus Kerimäen Makkolassa ja maanantaina kiersin ihmisiä tapaamassa Pieksämäellä ja Haukivuorella. Vaalien lähestymisen huomaa myös mediassa. Kirjoitin alueen päälehteen mielipidekirjoituksen otsikolla "Ilmastonmuutos on ylivoimaisesti suurin haasteemme". Se on luettavissa näillä sivuilla kohdassa lehtikirjoitukset. Vihreiden ehdokas Heli Järvinen vastasi siihen. Järvisen mukaan on hyvä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan keskustassakin, sillä vihreät on puhunut asiasta jo 20 vuotta. Kirjoitus on hyvä osoitus nykyvihreiden pyrkimyksestä monopolisoida ympäristöasiat omalle puolueelleen. Sen tietysti ymmärtää, sillä sehän on yhden asian puolueen elämisen ehto. Puheessa on kuitenkin historiaton kaiku. Vihreät ikään kuin väittävät keksineensä pyörän 1980-luvun lopulla ja puhuneensa nyt sen puolesta jo 20 vuotta. Tosiasiassa vihreä aate on ollut kaikkien suurten puolueiden ohjelmalistalla jo 70-luvulta saakka. Keskustassa tuolloin puhuttiin vihreästä aallosta ja ympäristönsuojelu otettiin mukaan kaikkiin keskeisiin puolueen ohjelmiin. Voimme tietenkin harjoittaa itsekritiikkiä sen suhteen, kuinka tavoitteita on kyetty toteuttamaan. Varmaa kuitenkin on, että esimerkiksi biopohjaisen energian puolesta olemme sekä puhuneet ja toimineet jo kauan ennen Vihreän liiton syntymistäkään. Tässä suhteessa voidaan sanoa, että muut puolueet ovat tulleet mukaan samaan rintamaan ja naureskelu "risupaketeille" on loppunut. Minusta ilmastonmuutos on niin vakava kysymys, että puoluerajojen yli menevää yhteistyötä tarvitaan. Tätä yhteistyötä kyllä helpottaa, jos puolueet lakkaavat vähättelemästä toisten puolueiden ympäristöpolitiikkaa ja omahyväisesti kuvittelemasta itsensä ainoaksi puolueeksi, jolle ympäristökysymykset ovat tärkeitä. 6.2.2007 Kampanja-avaus lauantaina onnistui yli odotusten. Savonlinnan linja-autoaseman pihalle saapui noin 300 ihmistä. Liikkeelle oli lähdetty mukavasti myös Savonlinnan ympäristökunnista. Viesti oli kannustava ja tunnelma hyvä. Politiikkaa puhuttiin, mutta toki on sanottava, että myös Sauli Kekin keittämä ruispuuro maistui. Keskusteluissa ihmisten kanssa esille nousivat tutut teemat. Eläkkeet puhuttivat vanhaan tapaan. Perintö- ja lahjaveron epäkohdat ja alemman tieverkon kunto olivat myös ihmisten sydämellä. Näissä asioissa oma kantani on selvä: olen sitoutunut eläkkeiden tason korottamiseen edelleen ja kannatan perintö- ja lahjaveron keventämistä. Pitemmällä tähtäimellä sen voisi poistaa kokonaan, kuten esimerkiksi Ruotsissa tehtiin. Tierahoituksessa on löydettävä uusi tahti – tällä hetkellä syömme yhteistä pääomaamme antamalla verkoston rapistua. Omassa puheessani nostin esille edellisten ohella myös kuntien tilanteen eli niiden mahdollisuudet hyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja riittävän henkilöstön palkkaamiseen. Tulevan vaalikauden tärkeimpiin haasteisiin kuuluu kuntatalouden nostaminen sellaiseen kuntoon, että kasvavasta palvelutarpeesta selvitään. Järjestimme tapahtumassa myös arvonnan. Kahden hengen risteilyliput voitti Kaisa Mikkonen Savonlin-nasta. Onnea hänelle ja suuret kiitokset kaikille osallistumisesta! Vaalityömme lähti hienosti käyntiin. 1.2.2007 Sain uudet nettisivut avattua ja sen mukana mahdollisuuden kirjoittaa näille sivuille kuulumisia kansanedustajan työhön ja vaaleihin liittyen. Kannattaa siis aika ajoin käydä lukemassa ajankohtaiset tunnelmat yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralta. Eduskunnassa tunnelma alkaa tiivistyä. Vaalien läheisyyden huomaa monella tavalla. Valiokunnissa punnerretaan loppuun viimeisiä hallituksen esityksiä, mutta muuten poliittinen mielenkiinto on kiinnittynyt maaliskuun 18. päivään. Jäljellä on enää muutama istuntoviikko. Näillä näkymin tämän eduskunnan viimeinen istunto ennen vaaleja pidetään perjantaina 16.2., jonka jälkeen siirrytään täysipainoisesti vaalityöhön. Niinpä myös oma vaalikampanjani polkaistaan virallisestikin käyntiin viikonloppuna Savonlinnassa. Lauantaina 3.2.2007 klo 10-12 järjestän linja-autoaseman sisäpihalla tapahtuman, jossa tarjoillaan kunnon ruispuuroa Sauli Kekin padasta. Ohjelmassa on myös trubaduuri ja näyttelijä Matti Muhosen mukavia esityksiä sekä arpajaiset, jossa palkintona risteily kahdelle. Tervetuloa puurolle! Samassa tilaisuudessa voit antaa palautetta ja kysyä kaikista menneen ja tulevan vaalikauden asioista. Puolueeni Keskustahan julkisti vaaliohjelmansa ensimmäisenä suurista puolueista jo pari viikkoa sitten. Siihen ohjelmaan on helppo yhtyä. Omista vaalitavoitteistani voit lukea lisää täältä nettisivuilta. Tukiryhmääni kuuluu jo suuri joukko ihmisiä ympäri Suomea, mutta vielä on tilaa! Mukaan pääsee jokainen Etelä-Savon ja isänmaan asioista kiinnostunut ottamalla yhteyttä minuun, avustajaani tai vaalipäällikkööni. Tukiryhmän jäseniltä olen saanut korvaamatonta palautetta ja ideioita vaikuttamistyön tueksi. Tiedon pitää tietysti kulkea toiseenkin suuntaan. Olen jo vuosien ajan lähettänyt tukiryhmäläisille 2-3 kertaa vuodessa ilmestyvän Pekan Posti -ajankohtaiskirjeen, jossa kerron Arkadianmäen tuoreita uutisia. Ryhmän jäsenyys ei tietenkään velvoita mihinkään eikä tukiryhmän jäsenyys ole julkinen tieto. Tästä se lähtee! Tervetuloa mukaan vaali- ja vaikuttamistyöhön! Terveisin Pekka