KUNTALIITON VALTUUSTON KOKOUKSEN AVAUS - 04.06.2009
Pekka Nousiainen
Maakuntaneuvos, kunnanjohtaja 4.6.2009
044 2813301
KUNTALIITON VALTUUSTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN AVAUS
Arvoisat Valtuutetut
Hyvät Naiset ja Herrat
Parhaimmat Onnittelut Teille kaikille tultuanne valituksi Kuntaliiton valtuuston jäseniksi ja
tervetuloa aloittamaan Kuntaliiton tämän vaalikauden valtuustotyöskentelyä.
Kuntahallinto on joutunut muuntumaan ja uudistumaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten myötä. Yhteiskuntamme rakennemuutos, väestön ikääntyminen, kuntien henkilöstön mittava eläkkeelle siirtyminen ja maassa tapahtuva muuttoliike antoivat aiheen kuntahallinnon rakenteelliseen ja toiminnalliseen muutokseen neljä vuotta sitten. Uudistus käynnistettiin ja sitä toteutetaan Paras-hankkeen ja puitelain muodossa. Tavoitteena on, että kunnat kykenevät koko maassa myös tulevaisuudessa vastaamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeiden lisääntyvään kysyntään kohtuullisella vero- ja maksurasitukselle ja kilpailemaan työvoimasta suurtenikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Hanke työllisti viime vaalikaudella Kuntaliitoa, sen hallintoa, johtoa ja asiantuntijoita aina resurssien äärirajoille saakka. Kuntakenttä koki hankkeen myötä odotettua suuremman muutoksen, kuntien määrä väheni 67 kunnalla ja kuntien määrä on nyt 348. Useita liitosselvityksiä on nytkin vireillä ja mitä ilmeisimmin useita uusia selvityksiä tulee työn alle, joten rakenteelliset muutokset jatkuvat.
Perusterveydenhuollon kuntayhtymien määrä puolittuu puitelain mukaisten yhteistoiminta-alueiden muodostamisen myötä ja ammatillisen koulutuksen puolella kokoamista suuremman väestöpohjan yksiköihin on tapahtunut.
Nämä muutokset, jotka sinällään ovat olleet tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia, ovat tapahtuneet kuntien oman päätöksenteon kautta ja olleet siten myös kunnallisen itsehallinnon mukaisia. Tehtyjen toimien tulokset eivät näy vielä näin lyhyellä tähtäimellä selvänä kuntatalouden tai palvelujen tuottavuuden parantumisena.
Kunta- ja palvelurakennehanke kuitenkin jatkuu, sillä puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka ja uskon, että painopiste siirtyy vahvemmin palveluiden sisällölliseen kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen rakenteellisten muutosten myös jatkuessa. Tähän antaa viitteitä myös maan hallituksen toimet, joilla velvoitetaan 20 suurinta kuntaa laatimaan palveluiden kehittämiseksi tuottavuusohjelmat ja muiden kuntien ja kuntayhtymine on laadittava suunnitelmat tuottavuuden parantamiseksi. Tosiasia on se, että ilman tuottavuuden parantamista me tuskin selviydymme alhaisen tulotason ja korkean kustannuskehityksen synnyttämästä ongelmasta.
Tosiasia on, että kuntakenttämme tulee myös jatkossa olemaan hyvin heterogeeninen, kuntakoot ovat hyvin erilaisia ja kuntien elinvoimassa on suuria eroja. Suurin ongelma on eittämättä eriytynyt kuntatalous ja taloudellisesti heikkojen kuntien kyky pitää taloutensa perusta vakaana ja niiden kyky tuottaa kuntalaisille tarpeelliset, riittävät ja laadukkaat peruspalvelut.
Arvoisat valtuutetut
Vuoden 2008 loppupuolelle asti kuntatalouden tila vaikutti myönteiseltä. Taustalle oli hyvä työllisyys- ja ansiokehitys sekä yhteisöverojen kasvu. Uuden vaalikauden alkaessa kuntakenttä on edelleen murroksessa. Haasteen on tuonut USA:n rahoituskriisistä alkanut ja globaaliksi lamaksi muuttunut kriisi, joka on ulottunut myös Suomen reaalitalouteen ja erityisesti vientiteollisuuteen ja vientiteollisuuspaikkakunnille.
Yhteisöverotuoton romahduksen ja tuloveron tuoton alentumisen sekä toimintamenojen suuren kasvun myötä kunnat ovat joutuneet avaamaan tämän vuoden budjettinsa ja laatimaan säästöohjelmat ja tasapainottamaan uudelleen taloutensa.
Kuntaliitto toimi ansiokkaasti laatimalla kuntapalveluiden pelastusohjelman, joka tuli varsin hyvin huomioiduksi erityisesti kiinteistöveron tasokorotuksen, yhteisöveron jako-osankorotuksen ja harvaanasuttujen ja saaristokuntien valtionosuuksien korotuksen osalta sekä hallituksen politiikka- että kehysriihessä.
Arvoisat valtuutetut
Haasteita riittää tällekin vaalikaudelle. Puitelaissa säädettiin kuntien veropohjan vahvistamisesta. Niin ei ole tapahtunut. Keskusteluun onkin nostettu kuntien oikeus saada hyväkseen jäteveron tuotto sekä osuus ajoneuvo- ja polttoaineverosta sekä osuus luonnollisten henkilöiden pääomatulojen verosta.
Verotusoikeus ja riittävän laaja veropohja ovat osa kunnallisen itsehallinnon ydintä. Alkaneella vaalikaudella kuntien veropohjan vahvistamisessa tulee päästä eteenpäin.
Valtionosuusjärjestelmällä tasataan kuntien välisiä tuloeroja ja luodaan erilaisille kunnille mahdollisuudet huolehtia kuntalaisten palveluista. Puitelain yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin myös kuntien valtionosuusjärjestelmän uusiminen vuoden 2010 alusta lukien. Hankkeen päämääränä oli yhdistää tehtäväkohtaiset valtionosuudet ja saada järjestelmästä läpinäkyvä, selkeä ja olosuhde- ja palvelutarvetekijät riittävästi huomioiva. Uudistuksella pyritään löytämään myös ratkaisuja poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamiin ongelmiin kunnissa. Samalla kuntien verotulopohjaa tuli vahvistaa.
Nyt tiedämme, että valtionosuusuudistus on vain osauudistus, jolla yhdistetään tehtäväkohtaiset valtionosuudet ja varsinainen valtionosuusuudistus siirtyy jälleen seuraavassa hallitusohjelmassa arvioitavaksi. Kokonaisuudistuksen lykkääntymistä pidän erittäin valitettavana. Samoin valitettavana pidän sitä, että tämän osauudistuksen myötä kuntien valtionosuuksiin ei ole tulossa lisää rahaa. Yhteisöveron jako-osuuksien tarkistus hyödyttää vain osaa kunnista samoin kuin harvan asutuksen ja saaristoisuuden lisääntynyt tuki. Valtionosuuksiin tulisi vielä tänä ja ensi vuonna saada tasokorotukset, jotta muiden kuin edellä mainittujen kuntaryhmien rahoituspohja olisi riittävä kasvavan työttömyyden oloissa ja tuloverojen huventuessa turvaamaan kunnalliset palvelut.
Muina haasteina eittämättä nousee esiin kuntien ja valtion välinen tehtävien jako sekä normiohjaus.
Mikäli rahoitusperiaate eli perustuslain edellyttämä riittävä rahoitus kuntien tehtävien hoitamiseen ei toteudu, on eittämättä arvioitava silloin kuntien tehtäväkuormaa ja kunnille annettuja tehtäviä vähennettävä. Hyvänä keinona pidän myös normiohjauksen purkamista, josta periaatteessa on sovittu politiikkariihessä tavoitteena poistaa tuottavuuden parantamista estävät ja palvelurakenteiden jäykkyyttä ylläpitävät normit. Oman huomionsa norminpurkutalkoissa ansaitsee myös kunnallisen itsehallinnon näkökulma. Kuntapäättäjät varmasti kykenevät omissa kunnissaan arvioimaan palvelujen tarpeen ja laadun sekä niiden prioriteetit, ilman että niitä aina säädöspohjaisesti määritetään.
Arvoisat valtuutetut
Kuntaliitto lanseerasi Kuntapäivillä ajatuksen uudesta kuntamallista teemalla ”Uusi Kunta 2017”. Taustalla ovat mm. taloudellisten resurssien rajallisuus laman seurauksena, kuntien erilaistuminen, tuottavuusodotukset, demokratian ja johtamisen haasteet sekä kunta- ja palvelurakennehankkeen sekä puitelain päättyminen 2012. Uuden kuntamallin konkreettisia muotoja ei ole vielä hahmotettu, mutta oman huomionsa keskustelussa ansaitsevat metropolialue, vahvat suurkaupunkialueet, erikoistuneet kaupunkiseudut, hyvin erilaiset maaseutukeskukset ja laajat maaseutualueet.
Kunnallishallinto on Suomessa yksi demokraattisen hallintomme peruskivistä ja siten merkittävä osa meidän kansanvaltaista hallinto- ja palvelujärjestelmäämme. Kunnallinen itsehallinto nauttii Suomessa perustuslain suojaa ja meidän kuntien toimivalta ja palvelujen järjestämisvastuut ovat laajat huomioiden esim. eurooppalainen taso. Vahva kunnallishallinto on yksi Suomen menestystekijöistä.
Kuten aiemmin totesi, meidän kuntarakenne tulee varmasti jatkossakin olemaan hyvien erilaisten ja erikokoisten kuntien kokonaisuus. Mielestäni tilaa erilaisille ja erikokoisille kunnille tuleekin olla. Merkittävää on kuntien elinvoima ja kyky toteuttaa kunnallista itsehallintoa ja sitä tarkoitusta, mitä varten kunnat ovat. Demokratianäkökulma, kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ja kestävä kehitys tulevat korostumaan. Samoin uskon, että kansalaisten hyvinvointipalvelujen järjestämisvastuu tulee myös jatkossa olemaan kuntien keskeinen tehtävä. Tämän aihesisällön työstäminen nyt alkavalla toimikaudella on Teille arvoisat valtuutetut tärkeä tehtävä.
Hyvät Valtuutetut
Kuntaliitto uusi vuonna 2007 määrittelynsä perustehtävästään eli missiosta, vision vuoteen 2017 ja tavoitekuvansa.
Perustehtävänsä mukaan Suomen Kuntaliitto on kuntien yhteinen edunvalvoja, palvelija ja kehittäjä sekä niiden itsehallinnon vahvistaja.
Kuntaliiton vision mukaan Kuntaliitto on kuntien vahva edusvalvoja sekä keskeisin kunta-alan ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittäjä. Liiton toiminta perustuu osaamiselle, jatkuvalle uudistumiselle ja syvälle yhteistyölle.
Hyvät ystävät, myös alkaneella vaalikaudella arvioidaan Kuntaliiton rooli kuntien yhteisenä edunvalvojana, palvelijana ja kehittäjänä.
On välttämätöntä, että Kuntaliitto toimii ajassa ja on aktiivinen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäjä kuntien etu ja näkökulma huomioiden.
Tervetuloa!
Sulje ikkuna