Kuntien talous ja rahoitusfoorumi - 06.02.2008
Pekka Nousiainen 6.2.2008
Kuntaliiton puheenjohtaja
Tervehdyssanat
Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi 6.2.–8.2.2008
Arvoisa Ministeri
Hyvä kuntaväki
Tervetuloa kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumiin. Me kokoonnumme nyt 19. kerran ja ajankohta on jälleen mitä mielenkiintoisin. Tervetuloa erityisesti valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
Kansantalouden näkökulmasta viime vuodet olemme saaneet nauttia hyvästä talouskasvusta. Nyt merkit viittaavat siihen, että pitkään jatkunut kasvu hiipuu ja edessämme ovat hitaamman kasvun ajat. Globaali talouskehitys voi vielä voimistaa tätä kuvaa. Tämä vuosi on vielä kuitenkin vähintäänkin kohtuullinen, näin ovat asiantuntijat todenneet. Hyvä talouskasvu on vauhdittanut myös kuntien verotulojen kasvua ja parantanut yleisesti kuntatalouden tilaa. Valtion toimenpiteet valtionosuuksien lisäämiseksi, kuntatalouden vahvistamiseksi ja kuntien rahoitusaseman parantamiseksi ovat olleet myös myönteisiä. Arvion mukaan kuntien vuosikate nousee tänä vuonna reilusti yli 3 mrd:n euron ja ylittää selvästi poistot ja kattaa myös nettoinvestoinnit. Huolimatta tästä myönteisestä kehityksestä, 119 kuntaa nosti tälle vuodelle veroprosenttiaan. Korotukset eivät koskeneet ainoastaan pieniä kuntia, vaan joukossa oli myös suurehkoja kaupunkeja. Alueellisesti korotukset kohdistuivat sinne, missä veroprosentit olivat jo ennestään korkeat. Veronmaksajain Keskusliiton arvion mukaan verotus kiristyi 94 kunnassa ja kosketti 1,6 miljoonaa suomalaista. Tapahtuneeseen kiinnitti myös valtiovarainministeri huomiota.
Kuntien veron korotukset osoittavat, että meillä on tapahtunut kuntataloudessa eriytymiskehitys. Se on synnyttänyt joukon kuntia, joilla on taloudellisia vaikeuksia. Kasvutalouden vallitessa tulopohja ei riitä normaalien käyttömenojen kattamiseen, vaan tarvitaan korjaavia toimia. Toinen merkittävä peruste saattaa olla myös talouden perustan vahvistaminen ja taseen kuntoon saattaminen alijäämien poistamiseksi. Vuoden 2006 lopussa meillä oli 166 kuntaa, joilla oli kumulatiivista alijäämää taseissaan yli 400 miljoonaa euroa ja tuona vuonna alijäämäisten kuntien määrä oli 79. Tänään julkistetut kuntien tilinpäätösten ennakkotiedot viime vuodelta kertovat, että alijäämäisten kuntien lukumäärä on putoamassa 49, joten näiltäkin osin talouden perusta on vahvistumassa.
Heikon talouden kuntien aseman selvittäminen vaatii nyt oman huomionsa. On todennäköistä, että näillä kunnilla on tavallista korkeampi kustannusrakenne joko palvelujen tuottamistavan tai olosuhteiden johdosta. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä selvittäminen on perusteltua, sillä tavoitteenahan saada yksinkertainen, selkeä ja läpinäkyvä järjestelmä, joka on kannustava ja joka huomioi erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät.
Hitaaseen talouskasvuun liittyy yleensä hitaampi kustannuskehitys. Tässä mielessä emme ole nyt kulkemassa perinteisen suhdannekuvan mukaan Kustannuspaineemme ovat huomattavat koko taloudessa, mutta erityisesti työvaltaisella kunta-alalla. Viime syksyn työmarkkinaratkaisut toivat kuntakentälle senkaltaiset kustannuspaineet, että niiden purkamiseen menee useita vuosia.
Selvästi kuntatalouden ongelmaksi näyttää muodostuvan, että kustannuskehitys kunnissa pysyy korkeana, ja tulokehitys käy epävarmemmaksi. Samoin kuntien investoinnit näyttävät pysyvän korkealla tasolla ja kuntien velkamäärä uhkaa kasvaa. Oman lukunsa muodostavat vielä ne kunnat ja kaupungit, jotka ovat joutuneet rakennepoliittisten toimien ja työpaikkojen menetysten kohteeksi globaalin talouskehityksen seurauksena, kuten esim. Joensuu, Kuusankoski, Hamina ja Kemijärvi.
Arvoisat kuntapäättäjät
Muuttuvassa suhdannetilanteessa on hyvin ilmeistä, että kuntien nykyiset voimavarat eivät riitä vastuiden hoitamiseen, vaan tarvitaan valtion tasapainottavia toimia. Ne voivat olla verotulopohjan vahvistamista, valtionosuuksien lisäämistä, pidättymistä kunnille annettavista uusista tai laajenevista tehtävistä ja mahdollisuutta kunnille hoitaa maksupolitiikka kustannusvastaavalla tavalla. Lakisääteinen peruspalveluohjelma ja valtionosuusuudistus vuodelle 2010 luovat edellytykset näihin keinovalikoiman löytämiseen ja kuntien riittävän rahoituksen turvaamiseen. Nyt tarvitaan myös valtiovallan taholta aitoa tahtoa hoitaa kuntatalouden perusta vakaaksi, sillä kunnat ovat puolestaan hoitaneet vastuuntuntoisesti kunta- ja palvelurakennehankkeen toimeenpanoa.
Kunta- ja palvelurakennehanke onkin työllistänyt kuntapäättäjiä viime ja tämän vuoden. Kunnat ovat suhtautuneet uudistukseen, kuten totesin vastuuntuntoisesti. Kuntaliitoksia on syntynyt odotettua enemmän ja yhteistoiminta-alueiden muodostaminen on loppusuoralla. Kuntien lukumäärä tullee vähenemään runsaalla 60 ja perusterveydenhuollon organisaatiot ovat vähenemässä noin puoleen. Kaupunkiseutusuunnitelmien osalta aikajänne on pidempi ja niistä tullaan saamaan tuloksia aikanaan. Kunnat antavat toimeenpanosuunnitelmiin tarkentavat vastauksensa ministeriöille tämän kuun loppuun mennessä.
Lain toimeenpanossa tulkinta yhteistoiminta-alueiden järjestämisvastuusta ja sosiaali- ja terveystoimen integraatiosta ovat herättäneet kunnissa runsaasti kysymyksiä. Ministeriöt ovat puhuneet informaatio-ohjauksesta niiltä osin kun tulkinta ylittää lain. Kuntien oikeusturvan kannalta, kun tarkentavia vastauksia arvioidaan, tulisi pidättyä lain oikeassa sisällössä ja näin turvattaisiin Paras – hankkeen kunniallinen loppuun saattaminen ja asialliset perusteet 2009 annettavalle selonteolle.
Jokainen varmasti tiedostaa, että hyväkään kuntatalous ei poista tarvetta rakenteellisiin uudistuksiin, tuottavuuden parantamiseen ja uusien tuotantotapojen soveltamiseen varauduttaessa väestön ikääntymiseen, palvelutarpeen kasvuun ja työvoiman tarjonnan supistumiseen. Näin ollen kunta- ja palvelurakennehanke ei ole ainutkertainen uudistus, vaan se on nähtävä pikemminkin prosessina pitkässä juoksussa.
Kunnilla ja valtiolla on jo yhteiset talousluvut ja ennusteet. Tuottavuuden arvioinnin tunnusluvut sen sijaan puuttuvat. Ei ole oikein, jos eduskunnan tahdonmukaisesti henkilöstöä hoivapalveluihin lisätään tai panostetaan ennaltaehkäisevään työhön, jossa tulokset ovat nähtävissä vasta vuosien päästä ja sitten kuntia syytetään tuottavuuden heikkenemisestä. Jatkossa tarvitaan yhteiset tuottavuusluvut arvioinnin pohjaksi, jotka molemmin puolin voidaan hyväksyä tuottavuuslaskennan pohjaksi. Vakaa käsitys on, että me kuitenkin tuotamme hyvinvointipalvelumme pohjoismaisittain pienimmällä kansantuote- ja työvoimaosuudella.
Arvoisat foorumin osaottajat
Tervetuloa kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumiin
Sulje ikkuna