Punkaharjun kunnan taloudesta - 07.12.2012
PUNKAHARJUN KUNNAN TALOUDEN UHKAT JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Itä-Savon uutisen 6.12.2012 mukaan Raimo Laamanen syyttää minua Punkaharjun kunnan viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa, että minun aikanani ei ole reagoitu taloudellisiin uhkiin ja että tulot eivät ole riittäneet menoihin. Tulos on saatu aikaan myyntituloilla. Asia tuskin kiinnostaa kovin montaa, kun kysymys on jo varsin vanhasta asiasta. Olen ollut pois kunnasta jo runsaat kaksi vuotta. Kuitenkin on perusteltua oikaista vääriä käsityksiä.
Aikanani ei realisoitu kunnan omaisuutta tulojen aikaansaamiseksi, eikä edes metsää hakattu yli hakkuusuunnitteen. Asuntotontteja toki myytiin normaalisti ja yksi käyttämätön koulu, mutta nämähän kuuluvat kehittyvän kunnan normaaliin toimintaan.
Minun aikanani varauduttiin tulevaan kaavoittamalla uusia asuinalueita, luomalla uusia työpaikkoja ja kehittämällä yritystoimintaa. Konkreettiset tulokset ovat nähtävissä Punkaharjulla edelleen.
En ota kantaa Laamasen väitteisiin huonosta johtamiskulttuurista ja hallinnon hyvyydestä. Kunnanjohtaja ei yksin luo hallintokulttuuria, vaan luottamushenkilöillä on siinä ratkaiseva osuus eikä Laamanen arvio omaa osuuttaan asiassa.
Kunnan talouden osalta on syytä palauttaa mieliin muutamia tosiasioita niiltä ajoilta, jolloin olin kunnanjohtajana. Minun jälkeeni tuleviin aikoihin en ota kantaa. Asioita on voitu tehdä tavalla, että kunnan tilanne on saatu näyttämään tulevia tarkoituksia palvelevalta.
Punkaharjun kunnan taseen alijäämät ovat syntyneet pääasiassa vuosina 2000 ja 2004. Tarkkaavainen lukija kyllä muistaa, että olin Eduskunnan jäsenenä vuosina 1999 – 2007 sekä vuonna 1999 alkuvuoden virkavapaalla vaaleja varten. Näin ollen, en ole vuosina 1999 - 2007 ollut valmistelemassa enkä esittelemässä niitä investointeja tai talousarvioita, jotka velkaannuttivat ja ajoivat Punkaharjun alijäämäkierteeseen noina vuosina. Vastuu niille, joille se kuuluu.
Lisäksi on syytä todeta Punkaharjun taloustilanteesta ennen Eduskuntaan lähtöäni. Tämä käy mainiosti päinsä esim. siteeraamalla Kerimäen, Punkaharjun, Savonlinnan ja Savonrannan kuntaliitosselvitystä Punkaharjun talouden osalta vuodelta 2007. Siellä todetaan, että ”Punkaharjun kunnan talous on ollut vakaalla pohjalla vuoteen 1998 asti, ei kattamatonta alijäämää, minkä jälkeen (eli eduskuntaan lähtöni jälkeen) kunnan toimintamenot ovat olleet kunnan tulorahoitukseen nähden liian korkealla tasolla, vaikka menojen kasvu on ollut maltillista. Kattamattomia alijäämiä oli vuonna 2000 yhteensä 1 920 000 euroa ja vuonna 2006 1 528 000. Kunnan palvelurakenteeseen ei ole tehty muutoksia ja samanaikaisesti kunta investoi ja velkaantui merkittävästi.” Kunnan käyttötalousinvestoinnit olivat 1999-2006 yhteensä yli 10 miljoonaa euroa, joka katettiin 9 miljoonan euron suuruisella lainalla. ”
Kun palasin vuoden 2007 vaalien jälkeen virkaani Punkaharjulle, oli kunnan taseessa edelleen alijäämiä 1 461 000 euroa. Vuosina 2007 – 2009 eli virka-aikanani tilipäätökset olivat ylijäämäisiä ja ylijäämillä kyettiin supistamaan taseen alijäämiä 1 461 000 eurosta 1 043 000 euroon eli lähes kolmannes. Näin ollen Laamasen väitteet, että taloudellisiin uhkiin ei olisi reagoitu, on perusteeton, sillä juuri taseen alijäämien poistaminen ja ylijäämäiset tilinpäätökset ovat parasta varautumista taloudellisiin uhkiin.
Vuoden 2010 toukokuussa jäin pois töistä ja kaikki talouden ennusteet osoittivat alkuvuodesta 2010, että vuodesta 2010 oli tulossa myös positiivinen. Se mitä 2010 loppuvuodesta tai sen jälkeen on tapahtunut, en ota kantaa siihen, enkä vastaa siitä.
Toivon, että asioita arvioidaan ajassa ja kannetaan vastuu ja seuraukset omista tekemisistä.
Sulje ikkuna