PUHE SANKARIHAUDOILLA ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 6.12.2014 - 06.12.2014
Pekka Nousiainen 6.12.2014
Maakuntaneuvos
Savonlinnan Seudun Maanpuolustuskillan puheenjohtaja
Puhe Sankarihaudoilla
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Sotainvalidit ja Lotat
Tänään Suomen itsenäisyyden 97 juhlapäivänä, Itsenäisyyspäivänä, olemme saaneet vetää Siniristiliput salkoihin vapaan itsenäisen Suomen tunnusmerkkinä.
Se, että saamme asua ja elää vapaassa ja itsenäisessä isänmaassa ja kehittää sitä, antaa jälleen aiheen kiitokseen, kiitokseen niistä uhrauksista, joita vapaussoturit, sankarivainajat, sotainvalidit, veteraanit ja lotat ovat antaneet eri sodissa Suomen vapauden ja itsenäisyyden puolesta ja turvaamiseksi.
Viime päivinä on ollut itsenäisen Suomen historiaan liittyviä monia muisto- tai merkkipäiviä, jotka ovat läheisesti koskettaneet meitä ja muistuttaneet niistä tapahtumista, jotka saumattomasti liittyvät isänmaamme historiaan ja kohtaloon. Ne ovat myös esimerkkejä valmiudesta toimia isänmaan itsenäisyyden hyväksi ja puolesta. Siksi on hyvä maistaa myös maan itsenäisyyden hyväksi toimineita järjestöjä.
Jääkäriliikkeen perustamisesta tuli 20.11. kuluneeksi 100 vuotta. Nuorten miesten tavoitteena oli Suomen Itsenäisyys ja maan vapauttaminen Venäjän vallasta. Saatuaan sotilaskoulutuksen Saksassa, jääkäreitä tarvittiin vapaussodaksi muuttuneen kapinan kukistamisessa. Sotien välisenä aikana jääkärit olivat sotilaskouluttajina ja armeijan keskeisissä viroissa ja talvi- ja jatkosodassa komentajatasollekin ylenneet jääkäriupseerit kantoivat keskeistä vastuuta. Jääkärit olivat välittäneet nuoriin sotilaisiin taistelutahtoisen ja vaikeuksia pelkäämättömän hengen. Tämä vaikutti epäilemättä siihen, että Suomi kykeni talvi- ja jatkosodassa säilyttämään sen vapauden, jonka se oli itsenäistyessään saavuttanut.
Samoin kuluneen syksyn aikana olemme muistaneet Suojeluskunta- ja Lotta-Svärd järjestöjen ansiokasta työtä vapaaehtoisina maanpuolustusjärjestöinä. Suojeluskunnat muodostivat maapuolustuksemme keskeisen perustan ja Lotta Svärd-järjstö avusti suojeluskuntia niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Sodan aikana Lotat toimivat sotaväen muonittajina, varustajina, lääkintä- ja hälytystehtävissä. Moskovan välirauhan ehtojen mukaan nämä järjestöt tuli lakkauttaa välittömästi. Tänään tuntuu siltä, että olimme hätäisiä monien Suojeluskuntien ja Lottien muistojen hävittämisessä. Tänään me arvostamme ja kunnioitamme Suojeluskutien ja Lottien työtä.
Talvisodan syttymisestä tuli 30.11. kuluneeksi 75 vuotta. Puhutaan Suomen historian ratkaisevista vaiheista. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodan julistusta. Sota kesti105 päivää. Sota on tunnettu ankarista sääolosuhteistaan ja Suomi selvisi hämmästyttävällä torjuntavoitolla ja säilytti itsenäisyytensä. Puhutaan talvisodan ihmeestä, joka konkretisoitui kansakunnan yhtenäisyydeksi ja yhteiseksi kohtaloksi. Siksi talvisodan muiston vaaliminen kunnioittaa myös rauhan aikana tehtyä työtä ja kehottaa vaalimaan demokratiaa ja kansakunnan yhtenäisyyttä.
Itsenäisen Suomen historia ja maine on kunniakas. Suomi tunnetaan maailmalla talvisodan hengestä ja menestyksellisestä taistelusta ylivaltaa vastaan, säilyttäen itsenäisyytensä. Meidät tunnetaan politiikastamme suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolisena sovittelijana ja rauhan turvaajana sekä hyvästä sisäisestä turvallisuudesta.
Itsenäisenä maana meillä on ollut mahdollisuus valita myös kansamme kehityksen tulevaisuuden suunta.
Sodan jälkeisen ajan keskeinen valinta on ollut, että Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallisesti liittoutumattomana maana puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä muutoksia seuraten.
Suomen puolustusratkaisu perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, jonka perustana on yleinen asevelvollisuus ja aluepuolustusjärjestelmä ja että koko maata puolustetaan. Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Kehittämällä sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön ja yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa.
Nämä ovat olleet ne puolustusstrategian keskeiset sisällöt ja niillä me olemme pärjänneet ja niille kansalaiset ovat antaneet varauksettoman tukensa.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen uskottiin Euroopassa pysyvään rauhan tilaan ja monet maat olivat valmiit muuttamaan ja jopa keventämään puolustusjärjestelmäänsä.
Ukrainan tapahtumien myötä tilanne muuttui merkittävästi. Voimapolitiikka ja etupiiriajattelu palasivat Euroopan rajoille. Jokainen maa joutuu arvioimaan uudelleen turvallisuusympäristönsä vakauden ja puolustuksensa uskottavuuden.
Myös meillä Suomessa valtiontalouden tiukkuudesta huolimatta on ryhdytty toimiin puolustusmäärärahojen kasvattamiseksi ja puolustusvoimien toimintakyvyn ajan tasalla pitämiseksi.
Sotilaallisen valmiuden ohella me tarvitsemme myös kansalaisten keskuudessa vahvaa maanpuolustustahtoa ja –henkeä ja valmiutta puolustaa isänmaatamme. Itsenäisyys ei ole vain oikeus. Se tuo myös velvollisuuksia ja vastuuta.
Tähän meitä velvoittaa tänäänkin saloissa hulmuavat siniristiliput ja muistuttavat, että maamme itsenäisyys ja vapaus ei ole tullut lahjaksi, sen ovat kalliisti lunastaneet sankarivainajat, sotainvalidit sekä veteraanit.
Sulje ikkuna