KUNTALIITTO ON KAIKKIEN KUNTIEN EDUNVALVOJA - 09.06.2011
Kuntaliiton valtuuston kevätkokouksen avauspuheenvuoro 9.6.2011
Arvoisat Kuntaliiton valtuuston jäsenet,
Hallituksen jäsenet, toimiva johto
Hyvät Naiset ja Herrat
Bästa fullmäktigeledamöter,
styrelseledamöter, operativa ledning
Mina Damer och Herrar
Hyvät ystävät, sitten viime kokouksen meitä on kohdannut suruviesti. Keskuudestamme on poistunut Kuntaliiton valtuuston jäsen Kristo Savola. Kunnioitamme hänen muistoaan hetken hiljaisuudella.
Kiitos.
Heti alkuun haluan onnitella kaikkia Teitä Kuntaliiton hallituksen ja valtuuston jäsenet, jotka olette tulleet valituiksi kansanedustajiksi huhtikuun eduskuntavaaleissa. Onnittelut ja menestyksen toivotukset Teille kaikille tärkeässä tehtävässänne.
Uudessa eduskunnassa on peräti 158 sellaista kansanedustajaa, jotka ovat joko kun-nanvaltuuston tai -hallituksen jäseniä. Toivon, että tämä kuntaosaaminen näkyy kun-tamyönteisenä suhtautumisena aina lainsäädäntöön saakka.
Den nya riksdagen har rentav 158 riksdagsledamöter som också är ledamöter i fullmäk-tige eller styrelsen i någon kommun. Jag hoppas att detta kommunala kunnande ska synas som en positiv inställning till kommunsektorn, också i lagstiftningen.
Varmasti me kaikki seurasimme suurella mielenkiinnolla hallituksen muodostamisneu-votteluja Säätytalolla, vaikka kovin paljon julkisuuteen niistä ei ole tietoja tihkunutkaan.
Suureksi yllätykseksemme neuvottelut kariutuivat viime keskiviikkona ja palasivat läh-töasetelmiin ja tunnusteluun tulevasta hallituspohjasta. Odotamme mielenkiinnolla neuvottelujen etenemistä ja uuden enemmistöhallituksen saamista maahamme mah-dollisimman pian.
Uudenkin hallituksen aikana, riippumatta siitä, mitkä puolueet sen muodostavat, tulee Kuntaliiton jatkaa linjaansa rakentavana, mutta kriittisenä kuntien edunvalvojana tin-kimättä kuntien ja koko kunta-alan tavoitteista ja odotuksista suhteessa maan hallituk-seen ja eduskuntaan. Me emme ole lähtökohtaisesti etujärjestönä opposition emmekä myöskään hallituksen liittolainen, vaan kuntien ja kunnallisen itsehallinnon puolustaja. Silloin, kun hallitus toimii kuntien kannalta oikein, on työstä annettava avoin tunnustus. Vastaavasti silloin, kun hallitus toimii kuntien etujen vastaisesti, on siitä todettava sel-kokielisesti julkisuuteen. Toimintamme on jatkossakin perustuttava tosiasioihin ja koko kuntakentän kuulemiseen.
Arvoisat valtuutetut
Portugalin ja Kreikan talousongelmien ratkaiseminen näytteli varsin keskeistä roolia niin vaalikampanjan aikana kuin sen jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Tässä tilanteessa olemme saaneet olla todistamassa historiallista poliittista tapahtumaa, kun toimitusmi-nisteristönä toimiva hallitus esittelee poliittisesti keskeisen asian, eli Portugalin avus-tuspaketin eduskunnalle ja saa uudelta eduskunnalta luottamuslauseen. Valitettavasti paljon vähäisemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa jäivät kotimaamme isot haas-teet, kuten kuntahallinnon uudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja kansalaisten palvelujen turvaaminen sekä kuntatalouden kestävyys.
Arvoisat valtuutetut
Hallitusneuvottelujen vielä jatkuessa meillä on mahdollisuus nostaa edelleen esille kun-takentän kannalta keskeisiä vaatimuksia. Nyt erityisesti kaikkien hallitusneuvotteluissa olevien puolueiden vaikuttajien on aika vaikuttaa hallitusneuvottelijoihin ja pyrkiä saa-maan Kuntaliitossa laajalla yksimielisyydellä linjattuja esityksiämme läpi.
Kunta- ja palvelurakenneuudistusta on syytä jatkaa. Myös tältä paikalta on syytä todeta, että Kuntaliitto on kaikkien kuntien yhteinen edunvalvoja, kuntahallinnon kehittäjä ja asiantuntija. Kuntaliiton keskeinen strateginen päämäärä on kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen ja siihen eivät kuulu kuntarakennetta uudistettaessa pakkoliitokset. On hyvä aina muistuttaa, että kuntaliitoksista saadut hyödyt tulevat parhaimmillaankin vaikuttamaan kuntatalouteen ja palvelujärjestelmään vasta muutaman vuoden kuluttua. Siksi myös Kuntaliiton tulee olla mukana keskustelussa, kun rakennetaan tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin vastaavaa kuntajärjestelmää. Korostan, vapaaehtoiselta pohjalta ja kunnallista itsehallintoa kunnioittaen.
Kuntaliiton uskottavuuden kannalta oli tärkeää, että Kuntaliiton hallitus hyväksyi vaalien jälkeen 20.4. pitämässään kokouksessa kuntarakennelinjaukset tai pikemminkin vision kuntarakenteen uudistamisesta. Se, että tuo linjaus on yksimielinen, antaa sille erityisen painoarvon. Kuntaliiton hallituksen linjauksessa selkeytetään vahvan peruskunnan ajatusta kolmen eri vaihtoehdon pohjalta.
För Kommunförbundets trovärdighet var det betydelsefullt att förbundets styrelse vid sitt möte den 20 april efter valet godkände riktlinjer för kommunstrukturen, eller snara-re en vision om en kommunstrukturreform. Det faktum att riktlinjerna godkändes en-hälligt ger dem särskilt stor tyngd. Riktlinjerna bygger vidare på tanken om starka pri-märkommuner utgående från tre olika alternativ.
Helsingin ja sen ympäristökuntien malli, minkä osalta ei kannanotossa oteta kantaa kuuluuko malliin 14 tai 17 kuntaa.
Kehittyvien kaupunkiseutujen osalta tavoitellaan työssäkäyntipohjaista tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuvaa kuntaa ja näiden kahden mallin ulkopuolisilla alueilla kannanotto mahdollistaa maakuntiin tai muihin laa-joihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia.
Niillä alueilla, joilla kunnat eivät päätä muodostaa vahvaa peruskuntaa, suuren väestöpohjan vaativat palvelut turvataan laajan alueen piirikuntamallilla, jonka tulkitsen merkitsevän lähinnä monitoimialaista kuntayhtymää.
Kuntaliiton hallituksen kannanotto perustuu siis vapaaehtoisten kuntaliitosten edistämi-seen, mikä on luonnollista kunnallista itsehallintoa korostavan järjestömme osalta. Kannanotto on viisaasti laadittu myös siinä mielessä, ettei siinä ole otettu kanta kuntien lukumäärään tai sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien vähimmäisasukaslukuun. Tuollaiset kannanotot johdattaisivat keskustelun helposti epäolennaisuuksiin.
Styrelsens ställningstagande utgår alltså från att frivilliga kommunsammanslagningar bör främjas, vilket är naturligt för vår organisation som betonar den kommunala själv-styrelsen. Ställningstagandet är klokt formulerat också i den bemärkelsen att det inte tar ställning till antalet kommuner eller vilket befolkningsunderlag som krävs för att till-handahålla social- och hälsovårdstjänster. Sådana ställningstaganden skulle lätt leda in diskussionen på oväsentligheter.
Kannanoton mukainen kuntarakenne merkitsee nykyistä suurempien kuntien muodos-tumista maahamme. Siksi on tärkeää, että liiton hallituksen kannanotossa tuodaan vahvasti esiin tarve kehittää kunnanosahallintoa ja turvata palvelujen saatavuus. Kun-takoon kasvaessa tarvitsemme toimivien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien tur-vaamiseksi toimivaa kunnanosahallintoa ja toimivia, uusilla tavoin järjestettyjä lähipal-veluja. Uudistettavaan kuntalakiin on hyvä saada mahdollisuus kunnan niin halutessa esim. kuntaliitoksen yhteydessä, ottaa käyttöön suorilla vaaleilla valitut kunnanosaval-tuustot. Tällaiselle kunnanosahallinnolle tulisi myös antaa oikeita tehtäviä, jotka luonte-vasti liittyvät lähipalvelujen järjestämiseen, oman kunnanosan kehittämiseen sekä oman kunnanosan näkemysten esiintuomiseen suuremman kunnan valmisteluelimissä. Toimiva kunnanosahallinto edesauttaisi myös vapaaehtoisten kuntaliitosten syntymistä.
Kuntarakenteesta käyty keskustelu on valitettavasti jättänyt liian vähälle huomiolle tar-peen uudistaa kunnallisten palvelujen järjestämistapoja. Palvelujen järjestämis- ja tuo-tantotapojen uudistamisessa meillä on vähintäänkin kuntarakenneuudistuksen veroinen haaste. Tuotantotapojen uudistus oli myös yksi Paras-hankkeen keskeisiä päämääriä.
Hyvät naiset ja herrat!
Alkaneen eduskuntavaalikauden yksi tärkeimpiä tehtäviä on saada julkinen taloutemme tasapainoon. Edellisellä vaalikaudella kyettiin onnistuneesti pehmentämään finanssikriisin vaikutuksia kansalaisillemme ja myös kunnille. Tällä ja myös seuraavalla vaalikaudella on pyrittävä saamaan julkinen taloutemme tasapainoon, siten että kansalaisten luottamus säilytetään ja huolehditaan kansainvälisestä kilpailukyvystämme.
Pyrittäessä julkisen talouden tasapainoon, on se tehtävä aidosti niin, ettei kustannuksia tai tehtäviä siirrellä valtion ja kuntien välillä. Pyrkiessämme turvaamaan hyvinvointipal-velujen toimivuuden, on huolehdittava siitä, että kuntien menot ja tulot saadaan tasa-painoon niin kansallisella tasolla kuin yksittäisissä kunnissa. Tässä tilanteessa kuntien tehtävät on jäädytettävä ja annettava kunnille mahdollisuus keskittyä nykyisten tehtä-vien hoitamiseen. Mikäli valtio päättää lisätä kuntien tehtäviä, on valtion rahoitettava ne täysimääräisesti.
Arvoisat valtuutetut
Viime vuonna kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos nousi 1.6.2011 julkaistujen Tilastokeskuksen tietojen mukaan peräti 1,93 miljardiin euroon, eli noin 300 miljoonaa tilinpäätösten ennakkotietoja paremmaksi. Tuloksesta kuitenkin valtaosa, 950 miljoonaa euroa koostuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän perustamiseen liittyvästä vesilaitostoimintojen kaupasta kaupungeilta kuntayhtymälle. Kaupungit rahoittivat kaupan lainaamalla varat, joten kuntien rahoitusasema ei kaupan takia muuttunut. Valtion vuonna 2009 päättämät toimenpiteet vahvistivat kuntataloutta viime vuonna 800 miljoonalla eurolla. Muutoin kuntatalouden perusta on siis yhä heikko.
Kunnat velkaantuvat koko ajan, viime vuonna noin 7 % lisää. Jos kuntien virallisissa ti-linpäätöksissä käyttämät alimitoitetut poistot korvataan poistonalaisten investointien omahankintamenoilla, on kuntatalouden rahoitusjäämä vuosilta 1997–2010 peräti -9,2 miljardia euroa.
Tänä vuonna kuntien verotulot kasvavat noin 5 %. Kasvu on ensi vuonna lähellä nollaa, jos yhteisöveron jako-osuuden korotus poistuu. Toimintamenojen kasvu ei hidastunut-kaan viime vuonna kuin vain parilla kymmenyksellä edellisestä vuodesta. Toiminatame-nojen kasvu ilman uusia tehtäviä pysynee 4 % tasolla nykyisellä palvelutasolla ja kus-tannuskehityksellä. Kuntatalous on siis heikkenemässä selvästi ja paineet kuntaverojen kiristämiseen ja henkilöstösäästöihin ovat kasvussa.
Viimeistään valtion vuoden 2012 talousarviossa ratkaistaan kuntien valtionosuuksien kustannusten jaon tarkistus, millä varmistetaan se, että kunnat saavat valtionosuuksia nykyisten valtionosuusprosenttien mukaisesti. Tällä kertaa tämä neljän vuoden välein tehtävä tarkistus on arvoltaan 430 miljoonaa euroa kuntien valtionosuuksia lisäävä. Ellei tätä valtionosuuksien tarkistusta makseta kunnille, leikataan kuntien valtionosuus-prosentteja pysyvästi. Neljä vuotta sitten kustannusten jaon tarkistus maksettiin kunnille täysimääräisesti.
Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotettiin edellisen hallituksen esityksen mukaisesti määräaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä vuosina 2009–2011. Mikäli korotusta ei jatketa, menettävät kunnat ensi vuonna verotuloja n. 600 miljoonaa euroa.
Verovähennysten korotusten vaikutukset on korvattu kunnille täysimääräisesti hallitus-ohjelmaan otetun selkeän kirjauksen pohjalta. Jatketaanko tätä vähennysten korotusten korvaamista kunnille, vaikuttaa kuntien talouteen verovähennysten suuruudesta riippuen noin 100–400 miljoonaa euroa vuosittain. Ellei näitä edellä kuvattuja toimenpiteitä jatketa tulevassa hallitusohjelmassa ja alkaneella vaalikaudella, menettävät kunnat tuloja keskimäärin lähes 1,5 veroprosentin tuottoa vastaavan summan joka vuosi! Sellaista menetystä ei ilman veronkorotuksia kyetä korvaamaan puhumattakaan siitä, jos kuntien tehtäviä vielä lisätään nykyisestään. Tässä on meille yhteinen haaste vaikuttaa hallitusohjelmaneuvotteluihin.
Hyvät kuulijat!
Näillä sanoilla toivotan teidät kaikki tervetulleeksi Kuntaliiton valtuuston kevätkokouk-seen.
Bästa åhörare!
Med dessa ord hälsar jag er välkomna till fullmäktiges vårsammanträde.
Sulje ikkuna