Tarvitaan peruspalvelut turvaavaa kuntapolitiikkaa - 03.12.2009

Suomen Kuntaliitto
Valtuuston puheenjohtaja Pekka Nousiainen
Valtuuston kokouksen avaus
2.12.2009


Arvoisat Valtuutetut
Hyvät Naiset ja Herrat


Valtioneuvosto antoi 12.11.2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohdista ja etenemisestä sekä arvioi uudistusta ohjaavan puitelain tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi VN linjasi selonteossaan uudistuksen jatkotoimenpiteitä.

Selonteossa todettiin, että uudistuksen tähänastiset vaikutukset näkyvät erityisesti hallinnollisten rakenteiden kehityksenä. Kuntaliitoksia on tapahtunut odotettua enemmän ja perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaavien organisaatioiden määrä on lähes puolittunut.  Ammatillisen peruskoulutuksen puolella uudistus on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Uudistus ei ole vielä vahvasti edennyt palvelujen kehittämiseen. Lisäksi kaupunkiseutujen yhteistyön kehittäminen vaatii jatkossa enemmän tukea.

Eduskunnassa käyty selontekokeskustelu kuvasi hyvin tilannetta, jossa hankkeeseen oltiin sekä tyytyväisiä että tyytymättömiä. Voisi kuitenkin sanoa, että yhteinen näkemys on sekä kuntakentällä että valtiovallalla siitä, että kunta- ja palvelurakennehanketta on jatkettava määrätietoisesti puitelain ja uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tämä koskee niin palvelujen kehittämistä kuin  kunta- ja palvelurakenteita.

Kuntakenttä odotti ehkä eniten hallituksen Paras-selonteolta selkeitä linjauksia puitelain jälkeisestä ajasta, etenkin sosiaali- ja terveystoimeen liittyen. Olihan hallituksen piiristä julkisuuteen saatettu erilaisia toteuttamismalleja. Linjaratkaisua ei vielä saatu. Hallitus vahvistaa kuitenkin, että terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle kevätkaudella 2010 annettavalla hallituksen esityksellä. Selvennyksenä todettiin, että sama sosiaali- ja terveydenhuollonmalli ei sellaisenaan sovellu kokomaahan. Tulevissa ratkaisuissa on tunnustettava alueelliset erityispiirteet ja –tarpeet.

Tämä tilanne on haaste kuntakentälle. Meidän itsemme kussakin kunnassa tai alueella tai maakunnassa tulisi juuri nyt mallintaa sitä tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoimistapaa, jolla tullaan vastaamaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämishaasteeseen. Kenttä on avoin. Kunnilla on toimivalta itsellään uudistuksen valmisteluun ja jatkamisessa.

Huomionarvoista on se, että uudistusta ohjaavan puitelain voimassaoloaika lähestyy vasta puoltaväliä. Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun.  Monien sovittujen, rakenteellisten ja toiminnallisten, muutoksien toimeenpano on vasta alkuvaiheessa. Lisää muutoksia tarvitaan ja on tulossa, joten lopullisia johtopäätöksiä uudistuksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta ei ole syytä vielä tehdä.

Kuitenkin me tiedämme, että kunnat ovat ottaneet niille heitetyn haasteen hyvin vastaan. Kuntarakenne on muuttunut historiallisen voimakkaasti ja kuntien välinen yhteistyö on lisääntynyt ja syventynyt.

Paras-hankkeen vaikutuksia arvioitaessa pitäisikin päästä kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Kunta on kokonaisuus, jota ei voida tarkastella sektorilähtöisesti, ei myöskään lainsäädännössä. Kuntalaki ohjaa kuntien toimintaa ja erityislainsäädännöllä täydennetään kuntien toimialaa.  Selontekoonkin on sisällytetty liikaa operatiivisen tason asioita ja tarkastelu on monin paikoin liian yksityiskohtaista. Isommat kysymykset hukkuvat näiden alle ja vaarana on kunnan kokonaisuuden tarkastelun sijaan sektorikohtainen tarkastelu. Palveluita ei turvata siten, että jokainen sektori maksimoi ja betonoi oman toimialansa.

Kuntien itsehallinnon vahvistaminen on Paras - hankkeen kautta tapahtuvan kuntajärjestelmän uudistamisen ydinkysymys.
Kuntalais-, asiakaslähtöinen hallinto luo parhaat edellytykset hyvinvoinnille ja elinvoiman vahvistamiselle.
Ministeriöiden ohjausvaltaa ei saa vahvistaa, vaan uudistuksen eri ohjausmuotoja tulee tarkastella kriittisesti ja lisätä vuoropuhelua kuntien ja valtion välillä.

Positiivista on, että selonteossa tunnistetaan kuntien yhä voimistuva erilaistuminen. Kuntien erilaistuessa pitää myös erilaiset toimintamallit hyväksyä maan eri osissa ja alueilla. Kehitykselle on turvattava riittävä aikajänne ja ohjenuorana pitää olla elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne, jota kohden kuljetaan.

Kuntien edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne ja äkilliset toimintaympäristömuutokset tulevat ohjaamaan varsin merkittävästi tulevaa kehitystä.  Selonteon ratkaisut eivät huomioi hankkeen vireillä ollessa alkanutta lamaa ja vastaa talouden haasteisiin eikä valtion budjetti tuo suinkaan helpotusta tilanteeseen.
Kuntien tehtävien ja rahoituksen välinen kuilu levenee ja kuntien ylikuorma kasvaa edelleen. Kuntaväen on jälleen toistettava vaatimus siitä, että kunnille ei saa siirtää lisää tehtäviä tai antaa uusia velvoitteita. Nykytilanteessa ja myös tulevina aikoina on myös valtion huolehdittava siitä, että kunnilla on niille velvoitteiksi annettuja tehtäviä varten riittävät resurssit.

Kuntaliitto vastaa osaltaan kuntia kohtaaviin haasteisiin käynnistyneellä Uusi Kunta 2017 –työllä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on suomalainen kunta ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä tulevaisuudessa. Hanketta tullaan toteuttamaan laajassa yhteistyössä kuntien kanssa.
Tavoitteena on, että elinvoimaisilla ja toimintakykyisillä kunnilla on elävä itsehallinto, joka perustuu kuntalaisten vahvaan osallisuuteen. Kunnilla on vastuun edellyttämä toimivalta ja resurssit turvata kuntayhteisön kokonaisetu, hyvinvointi ja kestävä kehitys alueellaan. Kuntien palvelut ja laadukas elinympäristö on turvattu kestävällä tavalla koko maassa käyttäen kuntien erilaistuviin toimintaympäristöihin soveltuvia rakenteita, toimintatapoja ja innovaatioita.

Hyvät valtuutetut!

Tänään emme mitenkään voi sivuuttaa keskustelua kuntien taloustilanteesta. Monessa kunnassa voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä välttämättä edes kaikkien lakisääteisten velvoitteiden täysmääräiseen hoitamiseen. Valtiovalta ei sitkeistä liiton toimenpiteistä huolimatta ole rikkomassa kehysbudjetoinnin tiukkoja raameja eikä edes eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä näytä syntyvän kuntataloutta kohentavia määrärahapäätöksiä. Yli puolet  ( 181 ) kunnistamme on pakotettu nostamaan veroprosenttejaan eikä velkaantumiselle näy loppua.

Olemme kunnallistalouden ahdingossa. Näyttää, että vain kuntien omat toimenpiteet ovat ratkaisevia, apua ei muualta taida olla tulossa.

Tällä hetkellä kokonaistuotannon pudotuksen vuosikeskiarvoksi voitaneen ennakoida peräti 6-8 prosenttia.

Kuluvana vuonna kuntien verotulot jäävät likimain viime vuoden tasolle. Yhteisöveron tuotto putoaa reilusti huolimatta kuntaveronsaajan osuuden korottamisesta.
((Kunnallisveron tuotto kasvaa vain parisen prosenttia, mikä sekin lähinnä johtuu viime viikolla päätetystä kuntaveronsaajan ryhmäosuuden muutoksesta.))
Kuntien talousarvioissa on verotuloja arvioitu liikaa noin 400 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,5 prosenttiyksikön painetta tuloveroprosenttiin! Verotulojen polkeminen paikallaan on suuri ongelma, koska yksinomaan peruspalvelujen kustannustaso nousee noin 3 prosenttia.  Ongelmana on myös se, että toimintamenojen kasvu ainakin viimeisten arvioiden mukaan on tätä suurempi.
Kuntien veropohjaa on yksinkertaisesti laajennettava.

Talouskriisin vaikutukset alkavat vaikuttaa kuntatalouteen ja kunnallisveroon toden teolla vasta ensi vuonna. Kunnallisveroon pudotusta tulee arviolta 3-4 prosenttia huolimatta veroprosenttien ennätyksellisestä noususta. Pudotukseen vaikuttavat osaltaan myös valtion päättämät verokevennykset. Niiden aiheuttama veromenetys on noin 375 miljoonaa euroa, mikä tosin kompensoidaan kunnille valtionosuuksia lisäämällä. Toisaalta kiinteistöveron ja yhteisöveron tuottojen lisäykset kompensoivat kunnallisveron pudotusta.

Palkkaperimän vuoksi kunta-alan palkat ja näin ollen kustannustaso nousevat, vaikka uusissa sopimuksissa noudatettaisiin nollalinjaa. Yksinkertaistettuna ongelma on tänä, mutta myös ensi vuonna siinä, että tulot eivät juuri kasva ja samanaikaisesti kuntien vaikutuspiirin ulkopuolella oleva kustannustaso varmuudella nousee.
Ongelmat kärjistyvät lisää, mikäli muista syistä johtuvaa toimintamenojen kasvua ei saada taltutettua.

Yhteensä 181 kuntaa päätti korottaa ensi vuoden veroprosenttia ja keskimääräinen nousu oli noin 0,4 prosenttiyksikköä. Tuloveroprosentin korotukset lisäävät kuntien verotuloja noin 320 miljoonaa euroa, mikä on näin ollen hieman vähemmän kuin verokevennysten päinvastainen vaikutus.

Talouspaineet näkyivät myös siinä, että myös kiinteistöveroprosentteja korotettiin tavanomaista enemmän, mikä johtui osin lakisääteisestä veroprosenttien ala- ja ylärajojen nostosta. Korotuksista johtuen kiinteistöveroja kertyy lisää noin 190 miljoonaa euroa.

Kaiken kaikkiaan kuntatalous on vakavissa ongelmissa eikä siihen ole odotettavissa ainakaan pikaista apua yleisestä talouskehityksestä. Veronkorotuksista ja valtion menokehysten yhteydessä tehdyistä kuntataloutta vahvistavista toimenpiteistä huolimatta arvioidaan ensi vuoden tuloksen painuvan pahasti miinukselle. Lisäksi on otettava huomioon, että kuntien tuloslaskelmissa käytettävien poistojen määrä jää todellista investointitarvetta pienemmäksi.

Kovenevassa kilpailussa jatkuva veroprosenttien korottaminen ja velkaantuminen saattaa johtaa umpikujaan tai ainakin yhä pahempiin ongelmiin. Tarvitaan selkeätä ja suomalaisten peruspalvelut turvaavaa kuntapolitiikkaa ja kuntatalouden yhteistä pelastusohjelmaa, joka edellyttää:

• toimintamenojen kasvuvauhdin olennaista hidastamista
• tehtävien uudelleen arviointia sekä kuntien että valtion toimin
• menoihin vaikuttavien normien arviointia ja purkua
• erittäin maltillista kunta-alan palkkaratkaisua
• pidättäytymistä kaikista menoja lisäävistä uusista tehtävistä ja normeista
• valtion rahoitusvastuun lisäämistä lakisääteisissä tehtävissä
• tuottavuuden kohentamista ja
• kutien tulopohjan vahvistamista.

Tuollaisen, yhteisen ”pikaohjelman” laadinta ja toteutus on kuntien ja koko hyvinvointiyhteiskunnan kannalta todella tarpeen.

Arvoisat Valtuutetut
Kuntaliiton johto
Tervetuloa valtuuston kokoukseen
Kokous on avattu





Sulje ikkuna