KUNTIEN VALTIONOSUUKSIA EI SAA LEIKAT VALTION ALIJÄÄMIEN KATTEEKSI - 02.12.2010
Pekka Nousiainen 2.12.2010
Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja
044 2813301
Valtuuston kokouksen avaus
Herra Ministeri,
Arvoisat Valtuutetut,
Hyvät Naiset ja Herrat
Herr Minister,
Bästa Fullmäktigeledamöter,
Mina Damer och Herrar
Kuntaliiton valtuustolla ei ole enää kokousta ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Siksi on syytä muutamalla sanalla tehdä lyhyt yhteenveto päättymäisillään olevasta vaalikaudesta ja ottaa esille lyhyesti joitakin ensi vaalikauden isompia haasteita.
Kulunut eduskuntavaalikausi käynnistyi vuonna 2007 aivan erilaisissa tunnelmissa, kuin se on pian päättymässä. Viime eduskuntavaalien alla käytiin vielä jakovarakeskustelua – keskustelua siitä, minkälaisiin julkisten menojen lisäykseen meillä on varaa. Tilanne kuitenkin muuttui var-sin nopeasti.
Vuoden 2008 lopulla alkaneen ja vuoden 2009 alkupuolella jatkuneen talouskriisin seuraukse-na ja siitä aiheutuneen julkisen talouden vajeen johdosta tulevien eduskuntavaalien alla onkin syytä keskustella siitä, miten talouskriisin vaikutusten pehmentämiseksi tarvittujen elvytystoi-mien johdosta syntynyttä julkisen talouden alijäämää ryhdytään vähentämään. Edessä ovat varsin tiukat ajat, mitkä asettavat omat vaativat haasteensa myös Kuntaliiton edunvalvonnal-le.
Kuluvan eduskuntavaalikauden osalta on ehdottomana kuntakentän voittona pidettävä valtio-kunta-suhteen vakiintumista: valtio on korvannut kaikki kunnallisverovähennysten korotukset kuntakohtaisesti täysimääräisesti, valtionosuuksiin on maksettu täysimääräiset indeksitarkis-tukset sekä nelivuotistarkistus. Tällaista ei ole aiemmin tapahtunut. Samoin kuntien kannalta on hyvin merkittävää, että kuntalakiin otettiin joulukuussa 2007 8a pykälä, jossa peruspalve-luohjelma- ja budjettimenettely lakisääteistettiin. Tämähän oli ollut Kuntaliiton pitkäaikainen tavoite.
När man ser på den pågående riksdagsperioden kan man definitivt säga att stabilise-ringen av relationerna mellan kommunerna och staten blivit en vinst för kommun-sektorn. Staten har kompenserat alla höjningar av kommunalskatteavdragen fullt ut, statsandelarna har indexjusterats till fullt belopp och justerats efter fyra år. Det här har inte skett tidigare. Likaså är det av stor betydelse att basserviceprogrammet och basservicebudgeten lagstadgades i och med att paragraf 8 a infördes i kommunalla-gen i december 2007. Det här var ju Kommunförbundets långsiktiga mål.
Hyvin merkittävää on ollut myös se, että valtio on ottanut vastuulleen pääosan talouskriisin aiheuttaman alijäämän vaikutusten lieventämiseksi tarvittavien toimenpiteiden rahoituksesta.
Det har också haft en stor betydelse att staten tagit det huvudsakliga ansvaret för finansieringen av de åtgärder som behövts för att lindra verkningarna av underskot-tet efter den ekonomiska krisen.
Toki on todettava, että valtiovalta on kyllä huolehtinut siitä, että kunnille ei ole suhdannevaih-telujen tasaamiseksi päässyt puskureita syntymäänkään. Valtiovalta teki keväällä 2009 kunta-taloutta tänä vuonna peräti yli 700 miljoonalla eurolla vahvistaneet ratkaisut. Ratkaisuista merkittävin on kuntien yhteisöveron jako-osuuden nostaminen 10 prosenttiyksiköllä takautu-vasti vuoden 2009 alusta vuoden 2011 loppuun. Oma vaikutuksensa on ollut myös Kela-maksun poistamisella. Tärkeää on huolehtia, että yhteisöveron määräaikainen jako-osan koro-tus säädetään pysyväksi.
Positiivista on ollut myös se, että kuluneella vaalikaudella on kyetty hillitsemään kuntien tehtä-vien kasvua, mutta negatiivista on ollut se, ettei riittävästi.
Arvoisat valtuutetut
Kuntaliiton hallitus on hyväksynyt [(hallitusohjelmatavoitteet tulevat käsittelyyn 1.12. hallituk-sen kokouksessa – toivottavasti esitys menee läpi, elleivät mene on syytä valitella sitä, että liiton hallitus kyennyt hyväksymään yhden pöydällepanonkaan jälkeen hallitusohjelmatavoittei-ta liitolle – nyt niitä tarvittaisiin)] eilen pidetyssä kokouksessa liiton hallitusohjelmatavoitteet. Yhteinen linja ensi vaalikauden tavoitteiksi on vahva yhtenäisyyden ja voiman näyte Kuntalii-tolta. Onnittelut hallitukselle ja liiton toimivalle johdolle sekä kirjoitustyössä mukana olleille siitä, että tahtoa yhteisten linjausten löytämiseen on ollut hienolla tavalla.
Tulevan vaalikauden tavoitteiden osalta haluan nostaa esille muutamia mielestäni keskeisiä linjauksia. Kun valtiontalouden alijäämää tullaan mitä ilmeisimmin myös valtion menoja leik-kaamalla tasapainottamaan ensi vaalikaudella, on erittäin tärkeää huolehtia siitä, ettei kuntien valtionosuuksia leikata. Kuntatalous tarvitsee eittämättä pidemmän ajanjakson kehyksen, jolla turvataan kuntien rahoituksen riittävyys.
Valtionosuuksien leikkaus nostaisi vääjäämättä kuntaverojen korotustarvetta. Kuntaverot ovat muutenkin erittäin suuret. Keskimääräinen veroprosentti on ensi vuonna 19,17. Korkeimmat prosentit ovat 21.50 ja alhaisin 16,25. Ensi vuodelle tuloveroprosenttia nostaa 49 kuntaa. Tälle vuodelle noston teki 181 kuntaa. Tämä kertoo erilaisten kuntien hyvin eriytyneestä talousti-lanteesta. Tämän vuoksi kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on yksi keskeisistä ensi vaalikauden uudistushankkeista. Sen valmistelutyössä mukana olo on Kuntalii-ton kannalta todella tärkeä koetinkivi. Kuntaliiton on kyettävä rakentamaan yhdessä valtion edustajien kanssa tasapainoinen esitys kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudista-miseksi, jossa otetaan huomioon kuntien erot toimintaolosuhteissa, palvelutarpeissa ja vero-pohjassa, jotta turvataan kuntien mahdollisuudet järjestää kansalaisten tarvitsemat palvelut tehokkaasti tuotettuina kohtuullisella vero- ja maksurahoituksella koko maassa pienentäen kuntien välistä eriarvoisuutta. Tehtävässä onnistuminen on liitolle ja sen olemassaololle ää-rimmäisen tärkeää.
Kuntapalveluiden toimivuuden turvaamiseksi ja kohtuuttoman korkeiden kuntaverojen koro-tuspaineiden hillitsemiseksi on välttämätöntä vahvistaa myös kuntien tulopohjaa joko lisäämäl-lä valtionosuuksia ja/tai laajentamalla kuntien veropohjaa. Myös jatkossa kunnallisverovähen-nysten korotukset on korvattava täysimääräisesti kuntakohtaisesti oikein. Samoin indeksitar-kistukset sekä valtionosuuksien nelivuotistarkistukset on saatava täysimääräisesti kunnille.
Arvoisat valtuutetut
Huomioiden kuntien talouden kiristyminen ja se, että valtiovallalta tuskin on saatavissa lähi-vuosina merkittävästi lisää resursseja kuntatalouden tueksi, varteenotettavaksi vaihtoehdoksi muodostuu myös kuntien tehtävien vähentäminen. Esimerkiksi kuntien toimeentulotuen normi-tetun etuuden siirtäminen Kelan hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle on syytä vihdoin toteuttaa ensi vaalikauden aikana. Julkisten tehtävien rajaaminen nykyisestään vaatii todellista halua ja kykyä priorisoida. Tätäkin vaihtoehtoa on harkittava, pyrkiessämme varmistamaan hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden.
Valtion kuntiin kohdistaman normiohjauksen joustavoittaminen on tärkeää, jotta kuntien toi-minnan tuloksellisuutta voidaan edistää. Kuntien toiminnan tuottavuuden ja erityisesti tulok-sellisuuden kohottaminen kuntien toimintatapoja uudistamalla on erittäin keskeistä tulevina vuosina. Myös tässä kutien on syytä pitää aloite itsellään: Kuntaliiton pitää olla tuloksellisuu-den edistämistoiminnassa vahvasti etujoukoissa.
Erittäin tärkeää ja myös haasteellista on onnistua kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelus-sa. Ministeri Tölli on ilmoittanut, että hän aikoo asettaa parlamentaarisen komitean valmiste-lemaan kuntalain uudistusta vielä tämän eduskuntavaalikauden aikana virkamiestyöryhmän esivalmistelun pohjalta. Tämä on erittäin tärkeä linjaus ja vastaa Kuntaliiton asettamia tavoit-teita. On tärkeää pyrkiä saamaan uudistuksen taakse mahdollisimman vahva kannatus yli hal-litus-oppositio-rajan. Uudenkin kuntalain on kyettävä kestämään useamman vaalikauden yli. Sen on kyettävä vastaamaan 2020 luvun haasteisiin, joita on useita.
Tärkeää on huolehtia myös siitä, että kuntalain kautta ohjataan jatkossakin kuntahallinnon kehitystä, ei erillisillä sektorilaeilla. Vain näin voidaan varmistaa koko kunta-alan ja sen eri toimialojen paras mahdollinen kehitys. Kuntalain uudistuksen yhteydessä edessämme on lu-kuisia haasteita: kuntien johtamisen ja kansalaisten vaikuttamisen pelinsäännöt kaipaavat uu-distamista, taloussäädökset tulee ajanmukaistaa sekä kuntahallinnossa tulee varautua siihen, että kunnilla on käytettävissään erilaisiin toimintaolosuhteisiin soveltuvia toimintamalleja.
Kuntaliitto ajaa vahvan peruskunnan mallia. Samalla on syytä tunnustaa, että yksi vahvan pe-ruskunnan malli ei sovellu koko maahan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle, kasvaville kaupun-kiseuduille ja harvemmin asutuille alueille tarvitaan omat sovellutukset peruskunnan mallista kansalaisten lähivaikuttaminen ja lähipalvelut turvaten.
Paras-hankkeen osalta ministeri Tölli antanee ajankohtaiskatsauksen, joten en puutu nyt hankkeen tilanteeseen enkä tuleviin haasteisiin.
Arvoisat kuulijat!
Kuntaliiton valtuusto käsittelee perinteisten syyskokousasioiden lisäksi myös liiton sääntöjen uudistamista asiaa valmistelleen työryhmän ja liiton hallituksen hyväksymän esityksen pohjal-ta. Sääntöihin esitetään tehtäväksi joukko muutoksia, joita voisi luonnehtia sääntöjen nykyai-kaistamiseksi. Sääntöjä esitetään muutettavaksi mm. siten, että liiton valtuuston kokoonpanoa pienennetään 25:llä 76:een. Pidän tärkeänä, että valtuuston koko muutoksen jälkeenkin jää sellaiseksi, että sen voidaan hyvin katsoa edustavan koko maata kattavasti. Erittäin tärkeää on se, että valtuusto säilytetään liiton päätöksentekoelimenä, koska siirtyminen puhtaasti halli-tuksen varassa toimimiseen kuntapäivien välillä olisi merkittävästi heikentänyt liiton luotta-mushenkilöiden kosketuspintaa käytännön kuntaelämään. Pidän myös tärkeänä, että neuvotte-lukuntia ei lakkauteta kokonaisuudessaan, vaan jo liiton perustamisvaiheessa erityisasemaan nostetut pienten kuntine neuvottelukunta ja ruotsinkielinen neuvottelukunta toimivat jatkossa-kin neuvottelukuntina liitossa.
Näillä sanoilla avaan Suomen Kuntaliiton valtuuston kokouksen ja toivotan Tiedät kaikki terve-tulleiksi tähän kokoukseen!
Erityisen mieluisaa on toivottaa Teidät ministeri Tapani Tölli ensimmäistä kertaa kuntaministe-rinä esiintymään tälle foorumille.
Tervetuloa, kokous on avattu.
Med dessa ord öppnar jag Finlands Kommunförbunds fullmäktigemöte och jag önskar Er alla välkomna till mötet!
Speciellt gärna hälsar jag Er, minister Tapani Tölli, välkommen att för första gången framträda på detta forum i egenskap av förvaltnings- och kommunminister.
Välkomna, mötet har öppnats.
Sulje ikkuna