KUNNILLE EI UUSIA EIKÄ LISÄTEHTÄVIÄ - 11.02.2009
Pekka Nousiainen 11.2.1009
Kuntaliiton puheenjohtaja
044 4175401
Kuntien talous- ja rahoitusfoorumina avaus
Arvoisa Ministeri
Hyvät kuntapäättäjät ja Foorumiin osallistujat
Kukapa meistä olisi uskonut vielä vuosi sitten tällä samalla laivalla, tai ehkä vielä viime syksynkään kuluessa, että talouden kehitys muuttuu näin radikaalisti heikompaan suuntaan, silloin arvioidusta.
Vielä viime syksynä taloudelliset tutkimuslaitokset, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ennakoivat talouskasvun heikkenevän korostaen samalla, että Suomi selviytyy ja että talouskehityksemme ei käänny pakkaselle. Kuntatalouden osalta vuoden 2009 budjetin valmistelun yhteydessä mm. peruspalvelubudjettitarkastelussa arvioitiin, että kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimatta varsin hyvänä v. 2009. Mm. Kuntaliitto arvioi viime syksynä kuntien budjettien laadinnan perustaksi n.1,7 %:n verotulojen kasvua.
Todellisuudessa taloutemme perusta on murenemassa hyvin nopeasti ja kysymys on nyt siitä, kuinka syvälle menemme, milloin saavutetaan pohjakosketus, kauanko lama kestää ja millä aikavälillä ja vauhdilla tästä suosta noustaan?
Merkillepantavaa on, että ne, jotka viime syksynä kaikkein voimakkaimmin ennakoivat Suomen selviytymistä, ovat nyt kilpaa manaamassa kaikkien aikojen lamaa. Ketä meidän pitäisi uskoa, kun ekonomistien ja tutkimuslaitosten ennusteet ovat kärsineet vararikon? Eikö kansantalouden tutkimus pysty ennakoimaan käsillä olevan kaltaisia talous- tai finanssikriisejä?
Muun muassa näihin kysymyksiin haemme tässä foorumissa vastauksia painopisteen ollessa luonnollisesti kuntien sopeutumisessa nopeasti heikkenevään taloudelliseen tilanteeseen. Tilanne on meille kaikille uusi ja ennalta -arvaamaton.
Kokonaiskuvan kannalta aivan ainutlaatuista on, että takanamme on viime vuoden kohtuullisen hyvät kuntien tilinpäätökset, joiden ennakkotiedot on tänään julkistettu ja edessämme on jyrkkä pudotus. Pitkän kunnallis- ja osin valtiopäivä urani aikana en ole tällaista ennen kokenut.
Kun menee huonosti, on varauduttava siihen, että huomenna menee vielä huonommin. Tämä on luontaista säästäväisyyttä ja varovaisuutta ja se on tietenkin hyväksi. Toisaalta on punnittava, kuinka yhdessä voimme vaikuttaa siihen, että tilanne saadaan kääntymään parempaan.
Kuinka me sen teemme - mikä on valtion vastuu ja mihin voimme itse vaikuttaa? Miten voimme välttää viime laman mahdolliset virheet?
Myös näitä tärkeitä asiakokonaisuuksia meidän on syytä käsitellä tässä foorumissa.
Kuntalaiva on suuri ja juuri nyt sen meno on nopeata. Henkilökuntamäärä on kasvanut, palkat nousevat, tehtäviä ja velvoitteita on tullut lisää. Viime vuonna toimintamenot kasvoivat kunnissa reilut 7 % . Raskaassa lastissa olevan laivan vauhdin hidastaminen ei käy nopeasti puhumattakaan sen kurssin kääntämisestä. Tälle vuodelle Kuntaliiton toimintamenojen kasvuarvio on n. 5 %, mikä merkitsee 1500 miljoonan euron menojen kasvua.
Talouden meneillään oleva jyrkkä alamäki johtaa siihen, että tänä vuonna verotulot alenevat 2,5 – 3%, kun ne vielä viime vuonna kasvoivat 7,6 %. Tämä johtuu ensisijaisesti yhteisöverotulojen ennakoidusta romahduksesta. Yhteisöverot lähes puolittuvat kuluvana vuonna viime vuoden tasosta. Kunnallisveron kehitys pysyy vielä tänä vuonna niukasta positiivisena. Mitä ilmeisimmin myös kunnallisverotulot ajautuvat miinukselle ensi vuonna työttömyyden noustessa ja pitkittyessä.
Kuntien verotulot alenevat viime vuodesta tähän vuoteen noin 500 miljoonalla eurolla.
Valtionosuudet ovat toki nousseet, mutta kuten hyvin tiedämme, ne ovat lähinnä verotulomenetysten kompensaatiota ja lakisääteisiä indeksikorotuksia. Kuntatalouden rahoitusasemaan niiden vaikutus on vain lievästi positiivinen.
Edessämme on siis toimintamenojen ja verotulojen erotuksena noin kahden miljardin euron kiinnikurominen, jos haluamme välttää suuret kuntaverojen korotukset ja viime laman kaltaiset säästötoimet ja leikkaukset.
Miten sitten selviydymme? Miten tulee toimia?
Nyt jos koskaan tarvitsemme valtion ja kuntien yhteistyötä, jotta välttämättömät peruspalvelut voidaan turvata pahimman ajan ylitse. Kunnilla ei ole suhdannepuskureita ja suhdannepolitiikka on kaikissa maissa ensisijaisesti ollut valtion vastuulla. Itse asiassa valtio on toiminut meillä varsin määrätietoisesti niin, että suhdannepuskureita ei ole kunnille päässyt syntymäänkään. Viittaan vain kompensoimattomiin verotulomenetyksiin vuosina 1997 - 2003 n. 800 miljoonaa euroa ja vajaisiin indeksitarkistuksiin, määrältään n. 650 miljoonaa euroa.
Kuntakenttä haluaa toki olla hyvä yhteistyökumppani ja olen varma siitä, että me kaikki olemme osaltamme valmiit käärimään hihat ja ryhtymään toimiin laman voittamiseksi.
Keskeistä nyt on, että kunnat mahdollisimman pian saavat tiedon siitä, miten valtio osallistuu kuntapalvelujen pelastustalkoisiin. Tarvitsemme sekä välittömiä että pidempiaikaisia toimenpiteitä.
Maan hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin talouden elvyttämiseksi. Kuntien kannalta KELA – maksun poisto ja kuntien investointi- ja korjaustoiminnan tukeminen ovat hyvä alku ja tästä on hyvä jatkaa.
Kuntaliitto esittää tuoreessa kuntapalvelujen pelastusohjelmassaan kuntien veropohjan vahvistamista ja valtionosuuksien lisäyksiä. Kuntien veropohja on romahtanut yhteisövero-osuuden alentumisen vuoksi. Jotta pahimman yli päästään, on kuntien yhteisövero-osuutta välittömästi korotettava. Vaatimuksemme valtiovallalle on 10 %- yksikön korotus. Kunttataloutta tämä vahvistaisi noin 450 miljoonaa euroa. Tälle ehdotukselle mm. ministeri Kiviniemi on jo antanut vahvan tukensa.
Kun kunnilla on jätehuollon järjestämisvastuu, niiden tulee saada myös jäteveron tuotto hyväkseen. Näin vahvistettaisiin kuntataloutta vuositasolla noin 40 miljoonalla eurolla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia on pikaisesti nostettava niin, että sen vuosivaikutus tänä vuonna on 100 miljoonaa euroa. Harkinnanvaraisia rahoitusavustuksia on välittömästi nostettava 30 miljoonan tasoon ja ensi vuodesta alkaen 40 miljoonaan euroon.
Ensi vuoden alusta valtionosuuksia tulee lisätä 250 miljoonalla eurolla. Näin edistettäisiin myös valtionosuusuudistuksen toteutumista.
Kun otetaan huomioon KELA - maksun poisto ja Kuntaliiton vaatimukset peruspalvelujen turvaamiseksi, niin niiden yhteisvaikutuksena kykenisimme saamaan kuntien tilikauden tuloksen pidettyä tänäkin vuonna positiivisena. Ilman erityistoimia kuntien tulos menee väkisin satoja miljoonia euroja miinukselle ja moni kunta ajautuu talouskriisiin jo tänä vuonna. Mitä ilmeisimmin ensi vuodesta on odotettavissa vielä paljon hankalampi vuosi.
Keskeistä on, että seuraavaan valtion budjettikehykseen ja sen liitteenä olevaan peruspalveluohjelmaan vuosille 2010 – 2013 saadaankin realistinen ja riittävä kuntapalveluiden pelastusohjelma, jotta kuntaveron suurilta korostuksilta ja palvelujen kohtuuttomilta leikkauksilta voidaan jatkossa välttyä.
Hyvät ystävät, nyt on syytä korostaa, että kysymys on juuri kansalaisten peruspalvelujen saatavuudesta ja turvaamisesta ja useista sellaisista palveluista, joiden saantiin kansalaisilla on subjektiivinen oikeus, Niiden sääntelyyn ei kuntien valta ulotu.
(Kohtuullista myös olisi, että kunnille tuloutettaisiin osa liikenne- ja polttoaineveroista, koska kuntien kustannukset liikenteen menoista ovat jopa yli puolet. Verotuksen kokonaisuudistusta valmistelevassa korkean tason työryhmässä tulisi tämän lisäksi selvittää myös luonnollisten henkilöiden pääomaverotuksen tuoton uudistamismahdollisuuksia niin, että kunnille voitaisiin tulouttaa kohtuullinen ja oikeudenmukainen osuus pääomaverosta. )
Arvoisat Foorumin osanottajat
Kuntien investointi- ja peruskorjaustoiminta on viime vuosina noussut varsin korkealle tasolle. Sen ylläpitäminen on parasta elvytystä. Kunnat eivät yksin siihen pysty - valtion erityistoimet ja rakentamisaikainen erityistuki määräajaksi olisi tarpeen.
Valtion on myös varmistettava, että kunnille ei nyt eikä lähivuosinakaan laiteta uusia velvoitteita eikä normeja. Nyt on yksinkertaisesti pidettävä tauko hyvinvointipalvelujen parantamisessa. Palataan siihen taas, kun on jotain jaettavaa. Kunta-valtiosuhteessa olisi myös arvioitava kuntien kykyä itse vastata suhdannevaihteluihin ainakin jossain määrin. Siksi valtion tulisi tukea kuntiin syntyvää talouden liikkumatilaa hyvinä aikoina, jolloin palveluiden turvaaminen ja henkilöstöpolitiikka olisivat hitaankin kasvun oloissa pitkäjänteisempiä ja vakaampia. Pitäisin tätä myös valtion etuna.
Mikä on sitten meidän osuutemme lamantappotalkoissa? Yksinkertainen vastaus on: käyttömenojen kasvua on hillittävä. Tulevan palkkaratkaisun on oltava pitkäaikainen ja erittäin maltillinen. Tarvittaessa on erilaisia henkilöstöpoliittisiin toimenpiteisiinkin turvauduttava, irtisanomisia kuitenkin välttäen.
Tuottavuustalkoita on yhteisesti edistettävä, Paras – hanketta on tehostaen vietävä eteenpäin.
Vaikka näissä molemmissa onnistuisimmekin, on yhtä selvää, että kunnat eivät selviä tästä talouskriisistä ilman valtion suoria lisäpanostuksia
Hyvät ystävät!
Toivotan teidät järjestäjien puolesta lämpimästi tervetulleiksi vuoden 2009 kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumiin..
Sulje ikkuna