Punkaharjun kunnan taloudesta - 10.06.2011
Punkaharjun kunnan alijäämistä ja niiden kattamisesta.
Jaakko Kupiainen kirjoitti Puruvesi-lehden 9.6.2011 numerossa ”Lukijoilta” palstalla ja antoi ymmärtää nimeltä mainiten, että minä olisin ollut synnyttämässä Punkaharjun kunnan taseen alijäämiä enkä olisi huolehtinut alijäämien alasajosta. Jaakon ”napin” kirkastustermiä en oikein ymmärtänyt, mutta ei sillä niin väliä. Rohkeita lausuntoja on valmius antaa edelleenkin. Esitän oman näkemykseni asiasta.
Kupiainen toteaa, alijäämät ovat syntyneet vuosina 2000 ja 2004. Tosiasiassa ensimmäinen alijäämä taisi tulla jo vuoden 1999 tilinpäätökseen. Hyvämuistinen lukija kyllä tiedostaa, että olin Eduskunnan jäsenenä vuosina 1999 – 2007 sekä vuoden 1999 alkuvuoden virkavapaalla vaaleja varten. Näin ollen, en ole vuosina 1999 - 2007 ollut valmistelemassa enkä esittelemässä niitä investointeja tai talousarvioita, jotka velkaannuttivat ja ajoivat Punkaharjun alijäämäkierteeseen noina vuosina. Kunnia niille, joille se kuuluu.
Lisäksi on syytä todeta Punkaharjun taloustilanteesta ennen Eduskuntaan lähtöäni. Tämä käy mainiosti päinsä esim. siteeraamalla Kerimäen, Punkaharjun, Savonlinnan ja Savonrannan kuntaliitosselvitystä Punkaharjun talouden osalta (asiantuntija selvitys). Siellä todetaan: ”Punkaharjun kunnan talous on ollut vakaalla pohjalla vuoteen 1998 asti (ei kattamatonta alijäämää), minkä jälkeen (eli eduskuntaan lähtöni jälkeen) kunnan toimintamenot ovat olleet kunnan tulorahoitukseen nähden liian korkealla tasolla, vaikka menojen kasvu on ollut maltillista. Kattamattomia alijäämiä oli vuonna 2000 yhteensä 1 920 000 euroa ja vuonna 2006 1 528 000. Kunnan palvelurakenteeseen ei tehty heikennyksiä. Samanaikaisesti kunta on investoinut ja velkaantunut merkittävästi.”
No sitten, kun palasin vuoden 2007 vaalien jälkeen virkaani Punkaharjulle, kunnan taseessa oli edelleen alijäämiä 1 461 000 euroa. Vuosina 2007 – 2009 eli virka-aikanani tilipäätökset olivat ylijäämäisiä ja ylijäämillä kyettiin supistamaan taseen alijäämiä tuosta 1 461 000 eurosta 1 043 000 euroon eli lähes kolmannes pois. Näin ollen Kupiaisen väitteet alijäämien unohtamisesta ja hoitamattomuudesta ovat perättömiä. Silloin nähtävissä olleella tuloskehityksellä ne olivat hallittavissa.
Kaikki talouden ennusteet osoittivat alkuvuodesta 2010 (eli jäin pois töistä jo toukokuussa), että vuodesta 2010 oli tulossa myös positiivinen. Se mitä 2010 loppuvuodesta on tapahtunut, en ota kantaa siihen, mutta käsitykseni on, että 2010 alijäämä on omatekoinen ja edellytykset lievästi ylijäämäiseen tilinpäätökseen olisi ollut mahdollinen. Eli se, mitä demareille olen todennut, pitää mielestäni edelleen paikkansa, mutta se edellyttää taitavaa talouden pitoa ja hyvää johtamista. Myös hyvistä suhteista perinteisiin yhteistyökumppaneihin tulisi huolehtia.
Mitä sitten tulee kunnan metsäomaisuuden hoitoon, en ota kantaa mitä on tapahtunut virkavapausaikaani, mutta periaate on ollut minulla niin kuin edeltäjällänikin, että metsämaata on mieluummin ostettu kuin myyty. Metsät on hoidettu suunnitelmallisesti ja metsävaroja on käytetty kunnan talouden tasapainotuksessa hyväksi. Tavoitteeni oli pitää 1 – 2 vuoden hakkuusäästö pahanpäivän varalle ja näin oli, kun lähdin eduskuntaan. Ymmärsin, että poissaoloaikana hakkuut olivat yli hakkuusuunnitteen enkä ehtinyt niitä täysin balansoida jäljellä olevana virkakautena. Kuitenkin vuonna 2010, lähtiessäni virasta, yhden vuoden hakkuureservi jäi käytettäväksi.
Ymmärrän, että kun kunnallisvaalit ovat tulossa vuonna 2012, niin Jaakko Kupiaisella on tarve vyörytellä kunnan tukalaa tilannetta milloin kenenkin syyksi, eikä hän itse muista katsoa peiliin ja kirkastaa muistiaan oltuaan puheena olevan ajan päätöksentekijänä. Toivon, että maltti säilyy ja muistatte Punkaharjulla vanhan viisauden. ”Jos on enemmän intoa kuin taitoa, ei siitä hyvä seuraa.”
Punkaharjulle kaikinpuolista menestystä toivottaen
Sulje ikkuna