ENONKOSKEN KOTISEUTUJUHLA - 31.07.2011
Pekka Nousiainen 31.7.2011
Maakuntaneuvos, Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja
044 2813301
pekka@pekkanousiainen.net
ENONKOSKEN KOTISEUTUJUHLA, JUHLAPUHE
Arvoisat Enonkoskelaiset,
Enonkosken vapaa-ajan asukkaat,
Hyvät Naiset ja Herrat
Kiitän kutsusta tulla puhumaan Enonkosken kotiseutujuhlaan.
Pohtiessani puheeni aihetta, eittämättä päällimmäiseksi nousi hallitusohjelman kuntauudistuskirjauksesta käynnistynyt kuntaliitoskeskustelu alueellamme. Aihe kiinnostaa minua luonnollisesti ammatillisesti, mutta myös luottamustehtäväni, Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajuuden kautta. Olen aiheesta käytävässä keskustelussa ja kuntien kannan muodostamisessa keskeisesti mukana. Uskon, että asia kiinnostaa myös kunnissa yleisesti, mutta ennen kaikkea ollaan ymmällä, mitä tämä merkitsee meille ja meidän kunnalle.
Ennen tuon aiheen käsittelyä, esitän muutama ajatuksen Enonkoskesta ja Enonkoski suhteestani.
Jo vuosien ajan Enonkoski-juhlan puhujina ovat olleet enonkoskelaiset juuret omaavia henkilöitä eri puolilta maata ja he ovat usein kertoneet juuristaan Enonkoskella ja siitä mitä eväitä Enonkoski on antanut heille elämän varrelle. Näistä puheenvuoroista on aina heijastunut arvostus ja rakkaus kotiseutua kohtaan. Enonkoskea muistetaan hyvällä ja Enonkoskelle kaivataan.
Minun siteeni Enonkoskelle on ollut ja on hyvin kiinteä. Perheenä olemme itse asiassa osa-aikaisia enonkoskelaisia, sillä vapaa-aikamme olemme viettäneet täällä. Yhteydenpito vanhempiini ja kotiini Muhonmäelle ovat olleet kiinteät ja nykyisin tilanhoidon myötä se on entistä kiinteämpi. Työni vuodesta 1986 vuoteen 2010 Punkaharjun kunnanjohtajana ja kaksi kautta Eduskunnassa ovat pitäneet minut kiinni Savonlinnan talousalueen yhteisten asioiden hoidossa siten, että minulla on ollut jatkuvasti myös ajantasainen käsitys Enonkosken asiain tilasta ja monessa tapauksessa olen saanut olla myös edistämässä ja hoitamassa Enonkosken asiaa.
Enonkoski, vuodesta 1882 itsenäisenä kuntana toimineena ja pienuudestaan huolimatta on kyennyt vastaamaan aina kulloisenkin ajan mukaan kuntalaisten tarpeisiin ja olemaan mukana myös yleisessä kunnan kehittämistoiminnassa.
Tänään Enonkoski on hyvä asuin- ja palvelukunta, joka pyrkii kehittymään voimavarojensa mukaan ja huolehtii ennen kaikkea kuntalaisten palveluista. Taloutensa kunta on pitänyt hyvässä kunnossa, joka on hyvin tärkeä pienen kunnan menestymiselle ja itsenäisyydelle. Kunta on kyennyt tekemään aina itsenäisiä ratkaisuja. Enonkoski arvostaa myös vapaa-ajan asukkaitaan ja pitää heitä hyvänä voimavarana kunnan kehittämistyössä. Käsitykseni mukaan Enonkoski on ollut rakentamassa tulevaisuuttaan itsenäisen kunnan strategian pohjalta.
Arvoisa juhlaväki
Kuten totesin, kuntarakenne- ja kuntaliitoskeskustelu on saanut uuden näkökulman. Eduskuntavaalien jälkeen muodostetun nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon tehtäviä lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.
Näyttää siltä, että jokainen kunta temmataan tähän keskusteluun mukaan jo nyt, tahtoi tai ei, julkinen sana näyttää pitävän siitä huolen.
Kantaa tähän mennessä asiaan ovat ottaneet pääsääntöisesti kuntien johtajat ja johtavat luottamushenkilöt ja asia kuitenkin koskettaa eninten tavallisia kuntalaisia.
Tällä puheenvuorolla en ota kantaa alueellamme virinneeseen kuntaliitoskeskusteluun siinä mielessä, pitäisikö liitoksia tehdä vai ei, koska asia on vasta idea-asteella, vaan toivon laaja-alaista kuntalaiskeskustelua kuntauudistuksen perusteista ja vaikutuksista kuntalaisten palveluihin ja uudistuksesta saavutettavista eduista tai haitoista.
Suuruuden ekonomian tässäkin tapauksessa uskotaan ratkaisevan menestyksen ja kilpailukyvyn, olipa kysymys yrityksestä, yhteisöstä tai kunnasta. Nyt elämme aikaa, jolloin pienille yksiköille ei näytä useinkaan olevan puolustajia, olipa ne kuinka hyviä, toimivia ja ihmisläheisiä tahansa.
Taustalla on, kuten tiedämme valtion budjetin kestävyysvaje ja eurooppalainen rahoituskriisi, joiden myötä olemme tulleet tilanteeseen, että myös suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita koetellaan, haetaan säästöjä, tuottavuuden parantamista ja rakenteita uusitaan.
Kuntarakenteeseen kajoaminen ei ole mikään uusi asia. Kunta- ja kuntien palvelurakenteeseen kohdistuvat uudistukset alkoivat jo vuonna 2005, kun kunta- ja palvelurakennehanke eli Paras – hanke käynnistettiin. Varsinainen laki tuli voimaan 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Hankkeen tarkoituksena on ollut uudistaa sekä kuntarakennetta että palvelurakennetta tavoitteena turvata kansalaisten palvelujen saanti tasavertaisesti koko maassa.
Molemmat uudistustavat ovat olleet tasavertaisia ja meidän alueella pääsääntöisesti kunnat ovat valinneet palvelurakenteiden tiivistämisen. Palvelurakenteiden uudistus on koskenut lähinnä perusterveydenhuoltoa ja siihen välittömästi liittyviä sosiaalitoimen tehtäviä, joiden palvelualueen väestöpohjan tulisi olla vähintään noin 20 000 asukasta. Savonlinnan alueella asia on hoidettu sairaanhoitopiirin tehtäväaluetta laajentamalla myös perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävillä kuntien erikseen päättämällä tavalla. Saaristoisuus ja pitkät etäisyydet ovat antaneet kunnille, myös Enonkoskelle mahdollisuuden poiketa lain tavoitteista mm. sosiaalipalvelujen osalta. Minusta järjestelmä on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Lähinnä lääkäripula on tuonut palveluongelmia.
Paras-hankkeen aikana on kuntaliitoksia syntynyt odotettua enemmän ja useimmat niistä ovat olleet monnikuntaliitoksia. Kuntien lukumäärä on Paras-lain voimassa ollessa vähentynyt lähes sadalla.
Hyvät kuulijat
Nyt hallituksen kuntauudistustavoite on selkeästi kuntarakenneuudistus, ei enää palvelurakenneuudistus ja tavoitteissaan uudistus menee varsin pitkälle, voidaan puhua jopa kuntareformista.
Toki, kuten hallitusohjelmassakin todetaan, asia vaati erityisen valmistelun ja hallitus tulee määrittelemään kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain.
Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että hallituksen päämääränä on, että vahvojen peruskuntien ulkopuolisilla syrjäisillä alueilla palvelurakenne uudistetaan siten, että palvelut on koottu ohjatusti riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuukuntamallilla.
Näyttää siltä, että joissakin kunnissa on tulkittu hallitusohjelmaa, ikään kuin se olisi jo laki. Näinhän ei ole, vaan hallitus selvittää tämän vuoden aikana erillisellä selvityksellä kuntauudistuksen perusteet ja antaa esityksen uudeksi rakennelaiksi.
Tällöin selviää, mikä on luonnollinen työssäkäyntialuejako, jatkuvatko porkkanarahat, käytetäänkö pakkoa liitoksiin vai pohjautuuko uudistus vapaaehtoisuuteen, millainen on valtionosuusuudistus ja mikä vaikutus valtionosuuksilla on kuntien tulon muodostukseen. Myös mielenkiintoista on nähdä, onko kuntauudistus kategorisesti koko maan kattava vai onko painopisteenä keskeiset kaupunkiseudut, sillä tällä hetkellä suuri määrä maalaiskunnista ei kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen ja etäisyydet keskuskaupunkeihin ovat varsin pitkät.
Viitteitä siitä, että pakkoliitoksia ei tulisi, antaa se, että hallitusohjelma puhuu kuitenkin vahvojen peruskuntien ulkopuolisista syrjäisistä alueista ja niiden palveluperiaatteista.
Kuntauudistus ei välttämättä ole yksinkertainen asia juridisesti saati sitten poliittisesti.
Meillä kunnallinen itsehallintoa nauttii perustuslain suojaa ja merkitsee lähinnä kuntalaisten itsehallintoa ja oikeutta saada päättää kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnilla on oma verotusoikeus. Nykyisenä avoimuuden ja kansalaisnäkökulmaa korostavana aikana pakkoliitokset olisivatkin varsin outo asia ja yleensä kuntaliitos vaatii laajaa kuntalaisten hyväksyntää.
Lisäksi Suomi on allekirjoittanut Eurooppalaisen paikallishallinnon peruskirjan vuonna 1991, joka korostaa kuntien yhteistyötä liitosten sijaan ja kuntalaisten näkökulman kunnioittamista liitostapauksissa. Tätäkin taustaa vasten pakkoliitokset soveltuisivat varsin huonosti eurooppalaisen hyvän hallintotavan kanssa.
Arvoisat kuulijat
Edellä todetulla en suinkaan ole yleensä kuntaliitoksia vastaan, mutta pakkoliitoksia en pidä hyväksyttävinä. Kuntaliitosten tulisi aina tapahtua kuntalaisia kuullen ja heidän mielipidettään kunnioittaen ja kunkin kunnan omasta tahdosta ja oman päätöksenteon kautta. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia on syytä tukea.
Kuntaliitoksen tekeminen tulisi aina olla strateginen asia eli saada kustannussäästöjä ja tehokkuutta kuntalaisten palveluja heikentämättä ja vähentämättä. Siksi se on hyvin suunniteltava. Vastaanottavalle kunnalle liitos on yleensä helppo ja vaikutuksiltaan positiivinen. Liittyvässä kunnassa kuntaliitospäätöksen tekeminen vaatii harkintaa huomioiden, että kysymyksessä on jokaiselle kuntalaiselle tärkeän tunneasia ja kotikunnan kohtalo sekä toisaalta käytännön asioiden hoito. Miten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet turvataan ja lähidemokratia hoidetaan sekä miten palvelut uudessa laajentuneessa kunnassa järjestetään ja miten liittyvän kunnan alueen kehitys turvataan. Tällöin korostuvat siis lähidemokratiavaatimus ja lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen, mutta myös liittyvän kunnan alueen taloudelliset muutokset.
Kuntaliitos ei saisi merkitä palvelujen keskittävää kehitystä ja kustannusvastuun siirtämistä syrjemmässä asuville. Suurin huoli tulevan kuntauudistuksen suhteen onkin esitetty juuri maaseudun palvelujen säilymisestä ja uudistuksen keskittävästä vaikutuksesta.
Tutkittua tietoa kuntaliitosten vaikutuksista on varsin vähän. Käytännön kokemuksia on sekä onnistuneista liitoksista että huonoista liitoksista. Yleensä onnistuneita liitoksia ovat olleet ne, joissa liittyvien kuntien yhdyskuntarakenteet ovat kasvaneet jo yhteen. Tyytymättömyyttä herättäneet liitokset ovat olleet niitä, joissa kuntakeskusten väliset etäisyydet ovat pitkiä ja liittyvien kuntien palvelut on riisuttu ja keskitetty keskuskaupunkiin. Myös näissä kunnissa sosioekonominen tilanne muuttuu, taajamat ränsistyvät ja kiinteistöjen arvot laskevat.
Tosiasia on kuitenkin väestömme ikääntyminen ja palvelutarpeiden kasvu, henkilöstön mittava eläkkeelle siirtyminen ja uuden henkilöstön riittävyys, asumisen painopisteen siirtyminen suurempiin keskuksiin sekä talouden haasteet lähivuosina, joten kuntaliitoksia toki tulee tapahtumaan.
Kuitenkin niiden kuntien tahtoa, jotka eivät halua liitosta, mielipidettä on kunnioitettava. Mm. näiden kuntien yhteistoimintaelimeksi Kuntaliitto on esittänyt piirikuntamallia, joka vastaa lähinnä nykyisiä kuntayhtymiä, jolla hoidettaisiin laajaa väestöpohjaa vaativat palvelut ja kunta säilyttäisi itsemääräämisoikeutensa.
Arvoisa juhlaväki
Meille perinteisesti kotiseutu on ollut kotikunta ja kotikylä tai kotikaupunki tai kaupunginosa. Myös maakunnilla on ollut kotiseutunäkökulmaan liittyvä yhtymäkohta.
Uskon, että kotiseututyö ja kylä- tai kaupunginosayhdistykset tulevat saamaan entistä suuremman roolin laajentuneissa kuntayhteisöissä, kun tarvitaan oman alueen identiteetin ja kulttuuriperinteen vaalimista, talkooperinteen elvyttämistä, palvelujen kehittämisen puolestapuhujaa tai edunvalvojaa palvelujen säilyttämiseksi.
Jokaisella meistä on hyvin vahvat tunnesiteet kotiseutuun. Kotiseututyö antaa oivallisen kanavan tämän tunnesiteen hoitamiseen ja asioiden positiiviseen edistämiseen.
Enonkoskelaiset ovat aina omanneet vahvan itsetunnon ja enonkoskelaisuudesta on osattu olla ja ollaan ylpeitä.
Kiitän Enonkosken kuntaa siitä yhteyden pidosta ja informaatiosta, jota myös me vapaa-ajan asukkaat vuosittain saamme Enonkosken palveluista ja tapahtumista.
Enonkoski Seura on omalta osaltaan pitänyt yllä ja vaalinut kunnan kulttuuriperintöä mm. kotiseutumuseon kautta ja Enonkoski-juhla on ollut kokoava voima niin entisten kuin nykyisten enonkoskelaisten ja vapaa-ajan asukkaiden välillä. Enonkoski Seuran työssä näkyy pitkä ja määrätietoinen kotiseututyön vaaliminen ja kehittäminen.
Toivotan Enonkoskella ja Enonkoski-Seuralle menestystä arvokkaassa tehtävässään ja meille
kaikille oikein hyvää loppukesää Enonkoskella.
Sulje ikkuna