Huomio eläkepolitiikkaan ja ruuan arvonlisävero alas - 18.04.2006
Useat taloudelliset tutkimuslaitokset, kuten Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ja ETLA sekä etujärjestöistä ainakin Veronmaksajien keskusliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ovat ryhtyneet jo valamaan kannuja tulevan vaalikauden talouspolitiikasta ja erityisesti veropolitiikasta. Näiden järjestöjen yhteinen viesti on ollut, että ansioverotusta ja yritys- ja pääomaverotusta tulisi edelleen keventää, jotta Suomessa turvattaisiin edelleen kotimaiseen kysyntään perustuva hyvä talouskasvu ja sitä kautta työllisyyden paraneminen, kun liikkumavaraa siihen näyttäisi olevan. Kokemukset tältä vaalikaudelta verotuksen keventämiseen perustuvasta talouspolitiikasta ovat myönteiset. Näyttää siltä, että vaalikauden alussa asetettu 100 000 uuden työpaikan luominen tällä vaalikaudella on mahdollista toteutua. Siten hallitus onnistuu päätavoitteessaan talouskasvun ja työllisyyden hallituksena.
Politiikka ei ole vain talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Sen tulee ottaa huomioon kaikkien kansalaisryhmien tarpeet, kun tehdään yhteiskunnan kehittämisen suunnasta mittavia linjaratkaisuja.
Kuluvalla vaalikaudella on hoidettu perhepolitiikkaa, korotettu alimpia päivärahoja, parannettu terveyspalvelujen saatavuutta, kevennetty yritys-, ansio- ja pääomaverotusta ja panostettu työllisyyden parantumiseen.
Tulevalla vaalikaudella tulee nostaa kärkiasioiksi ne asiat, joilla turvataan ostovoiman kehitys pienimpien tulojen varassa elävien osalta. Tällöin kärkeen nousevat eläkepolitiikka ja elintarvikkeiden arvonlisävero.
Huomio pieniin eläkkeisiin
Vaikka tällä vaalikaudella on kansaneläkkeitä korotettu samaan tahtiin, kuten tekivät aikanaan Lipposen molemmat hallitukset, silti kansaneläkkeellä ja pienillä ansioeläkkeillä toimeentulevat ovat selvästi jääneet jälkeen ostovoiman kehityksessä. Kansaneläkkeen indeksi korjaa eläkettä vain elinkustannusten muutosten suhteessa, se ei ota huomioon ansiotason muutoksessa tapahtuvaa kehitystä. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 % ja ansiotason muutoksen osuus 20 %. Jatkossa huomio tulisikin kohdistaa eläkeindeksien korjaamiseen siten, että eläkkeellä olevat pysyvät paremmin mukana yleisessä ansiotason ja ostovoiman kehityksessä. Oman parannuksen kansaneläkkeeseen tuo korotusten ohella myös vuoden 2008 alusta tapahtuva kuntien kalleusluokituksen poistuminen, joka nostaa kansaneläkkeitä n. 20 eurolla.
Ruuan arvonlisäveron alennuksella merkittävä vaikutus
Keskustan eduskuntaryhmän työryhmä julkisti maaliskuun lopussa selvityksensä elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksen vaikutuksista kotitalouksille ja esitti veron alentamista tulevalla vaalikaudella 10-12 prosenttiin.
Elintarvikkeiden arvonlisävero oli ennen Suomen EU-jäsenyyttä 12 prosenttia. Eduskunta teki jo vuonna 1994 Suomen EU-liittymissopimuksen yhteydessä periaatteellisen päätöksen, että ruoan arvonlisävero lasketaan siirtymäkauden jälkeen 17 prosentista 12 prosenttiin. Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana tuo päätös kuitenkin kumottiin.
Veron alennuksen vaikutukset kohdistuvat kaikkiin kotitalouksiin. Erityisen tärkeä veron alennus on kuitenkin niille, joille työn verotuksen keventämisestä ei ole ollut hyötyä, kuten tulonsiirtojen tai pienten eläkkeiden varassa elävät ihmiset. Ruoka muodostaa kuitenkin pientuloisille ja etenkin lapsiperheille suhteellisesti suuremman kustannuserän kuukausittain.
Kaupan järjestöjen kautta tullut palaute on ollut myönteinen ja he arvioivat, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus siirtyisi hintoihin kokonaisuudessaan. Todelliset arviot ovat hieman varovaisempia, jolloin noin 2/3 alennuksesta näkyisi hinnoissa. Hinnanalennuksia voidaan hyvin perustella, onhan arvonlisävero kulutusvero, joka jää aina kuluttajien maksettavaksi. Kotitalouksien kokonaiskulutuksesta elintarvikkeiden osuus on ollut viime vuosina laskussa.
Arvonlisäveron alentamista puoltaa myös Suomen eurooppalaisittain keskimääräistä korkeampi elintarvikevero. Muutoinkin korkeamman veron maat ovat pääasiassa uudempia jäsenmaita. Tavoitteena on eurooppalaisittain yhtenäisempi verokanta.
Arvonlisäveron alennuksen uskotaan parantavan erityisesti kotimaisen ruuan kysyntää ja lisäävän tätä kautta myös kotimaista työtä. Viiden prosentin alennus elintarvikkeiden arvonlisäverossa alentaa verotuloja reilu 400 miljoonaa euroa. Kun kotitalouksien säästöt vuositasolla on arvioitu olevan noin 300-500 euron suuruiset, on selvää, että ruuan arvonlisäveron alennus lisää kotitalouksien ostovoimaa ja kotitalouksilla on myös enemmän varaa valita mitä ostaa.
Sulje ikkuna