KRUUNUPUISTO 40 VUOTTA - 24.06.2009
Pekka Nousiainen
Maakuntaneuvos, Hallituksen puheenjohtaja
044 2813301
Kruunupuiston 40 -vuotisjuhla
Tervehdyssanat
Arvoisa johtaja Pesola
Hyvät Juhlavieraat
Hyvät Naiset ja Herrat
Punkaharjun Kuntoutussairaala-säätiön ja Kuntoutuskeskus Kruunupuiston puolesta toivotan Teidän sydämellisesti tervetulleiksi Kruunupuiston 40-vuotisjuhlaan.
Kuluneen 40 vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon ja toimintaympäristö on kokenut suuren muutoksen. Puheeni jälkeen saamme nähdä Kruunupuiston historiaa ja tapahtumia kuvina, mutta silti muutama sana menneestä…
Täällä Punkaharjun Takaharjulla voimme aistia ja nähdä historian kerrostumat niin rakennuksista, niiden arkkitehtuurista kuin ympäristöstäkin. Kruunupuiston vanha osa eli Jugend-rakennukset ovat valmistuneet alun perin Duodecim-seuran ylläpitämäksi keuhkotautiparantolaksi vuonna 1903. Vuonna 1921 toimintaa jatkoi Suomi - Yhtiöt, kunnes talvisodan myötä rakennukset otettiin sotilassairaalaksi ja siirtyivät sittemmin sodan jälkeen puolustusvoimille sotilasparantolaksi.
Vuosi 1964 oli Takaharjulle kohtalokas vuosi. Sotaväki ei enää tarvinnut erillistä parantolaa, uudet sotilassairaalat vastasivat myös keuhkosairauksien hoidosta ja Takaharjun rakennukset siirtyivät kulkulaitosten ja yleistentöiden ministeriölle ja uuden käyttötarkoituksen puutteessa viimekädessä Rakennushallitukselle purettavaksi.
Tässä vaiheessa tarvittiin Silloisen Mikkelin läänin ja Punkaharjun kunnan vahvaa omatoimisuutta. Asialle ryhtyivät edesmenneet maaherra Urho Kiukas ja Punkaharjun silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja, myöhemmin kunnanjohtaja kunnallisneuvos Erkki Tynkkynen. Heidän ja heidän asiantuntijoidensa toimesta nostettiin esiin monien erilaisten käyttötarkoitusten joukosta ajatus Takaharjun käyttämisestä kuntoutuksen tarpeisiin ajatellen erityisesti sodista kotiutuneita miehiä ja heidän puolisoitaan.
Huolena puuhamiehillä olivat hanketta kehitettäessä rakennusten tarvitsemat mittavat peruskorjaustoimet, rakennushallituksen purkuaikeet ja mahdollisen yhdistyksen tai säätiön mahdollisuus rahoituksen järjestämiseen.
Avuksi tarvittiin maan korkeinta johtoa, tasavallan presidentti Urho Kekkosta hankkeen tukimieheksi hoitaman valtiovalta suosiolliseksi rakennusten vuokraukseen ja luopumaan purkuaikeista. Näin tapahtuikin ja myllykirjeet jäivät todistamaan tapahtuneesta Kekkosta lainaten ”kärsivä kansa tarvitsee suunnitelluntapaisia laitoksia”.
Arvoisat juhlavieraat
Varsinaiseksi operaattoriksi perustettiin Fysioterapia-liitto ry. 3.9.1966. Liiton tehtävänä oli laadituttaa Takaharjun peruskorjaussuunnitelmat, huolehtia peruskorjauksista ja rahoituksesta sekä aikanaan käynnistää kuntoutustoiminta.
Ensimmäinen asiakas tuli taloon 12. toukokuuta 1969 ja laitoksen vihkiäiset pidettiin pari viikkoa myöhemmin.
Näin Kruunupuiston toiminta käynnistyi 40 vuotta sitten.
Arvoisa Juhlayleisö
Takaharjun ja Kruunupuiston perustamisen historiaan liittyy paljon henkilöhistoriaa, riskinottoa ja värikkäitä tapahtumia sekä aineksia silloin vireillä olleesta yhteiskunnan rakennemuutoksesta ja sen tuomista seurauksista ja niiden hallinnasta. On mielenkiintoista verrata tuolloin käytyä prosessia vastaaviin tänä päivänä.
Vanhaa infrastruktuuria jää uuden tieltä vaille käyttöä. Tarvitaan uuden käyttötarkoituksen löytämiseksi ideoita ja sinnikkyyttä niiden jalostamiseksi, markkinoimiseksi ja toteuttamiseksi, jotta myös maakunnissa ja kunnissa säilyisi työtä ja toimeentuloa. Miten tämän päivän päättäjät suhtautuvat tämän kaltaisiin asioihin ?
Hyvät ystävät
Tänään 17.6. on Urhon päivä, Kruunupuiston nimikkopäivä. Tämä siksi, että talon historiaan kuten kuulimme, on ollut vaikuttamassa kaksi Urhoa, Kiukas ja Kekkonen sekä urholliset veteraanit, joita kunnioitamme, sillä heidän tarpeensa mahdollistivat kuntoutustoiminnan käynnistymisen Takaharjulla ja sen edelleen kehittämisen.
Näin 40 vuoden tarkastelun perusteella näyttää siltä, että Kruunupuiston perustamisvaiheet ovat olleet laitoksen historian vaikeimpia ja haasteellisimpia vaiheita ja niiden onnistunut ratkaisu loi edellytykset Kuntoutuskeskuksen perustamiselle ja menestykselliselle toiminnalle.
Kuluneen 40 vuoden aikana Kruunupuistoa on laajennettu ja peruskorjattu kysynnän niin vaatiessa useita kertoja ja ennen kaikkea kuntoutuskeskuksen pitämiseksi fyysisiltä puitteiltaan ajanmukaisena ja asiakkaiden kannalta viihtyisänä. Arvioni mukaan peruskorjaus- ja rakentamiskustannukset ovat olleet eri aikoina yhteensä yli 25 miljoonaa euroa.
Viimeisimmät investoinnit ovat olleet neurologisen ja tukea tarvitsevien osaston sekä Urholan peruskorjaukset. Rakennustöitä on käynnissä tälläkin hetkellä.
Kruunupuiston henkilöstö ja hallinto ovat eläneet ajassa kulloistenkin
tarpeiden mukaan. Jotta laitoksen ylläpito ja sen hallinto olisivat
oikeassa suhteessa käyttäjäryhmiin, päätti Fysioterapia-liitto kokouksessaan 11.3.1976 hyväksyä kuntoutuskeskuksen ylläpidon siirrettäväksi Punkaharjun
Kuntoutussairaala-säätiön vastattavaksi ja lisäksi että säätiön hallintoon osallistuisivat
pääkäyttäjätahot. Tämä periaate toteutettiin syyskuussa 1976 ja se on voimassa edelleen.
Fysioterapia-liitto on edelleen olemassa mahdollisia tarpeita varten.
Toinen suuri vastaava ajan vaatima periaatteellinen hallintouudistus tapahtui vuonna 2007, jolloin varsinainen kuntoutustoiminta siirrettiin Säätiöltä sen kokonaan omistamalle Kruunupuisto Oy:lle ja tukipalvelut Kruunupuiston Palvelut Oy:lle.
Kuntoutussairaalasäätiö toimii sekä kiinteistöjen että yhtiöiden omistajaorganisaationa.
Merkittävänä toimintamuotona Kruunupuistolla on tullut Inkeriläisten
heimoveteraanien kuntoutus- ja täysihoitopalvelujen järjestäminen yhteistyösopimuksin Punkaharjun kunnan ja TE - keskuksen kanssa.
Oman haasteensa ja sopeutumisensa Kruunupuiston toiminnalle, kuten muille kuntoutuslaitoksille on asettanut ensinnäkin eri asiakasryhmien pienenemisestä, kuten mm. veteraanien luonnollisesta vähenemisestä, johtuva kuntoutuskysynnän lasku ja toisaalta se, että olemme tulleet aidosti avoimille ja kilpailluille markkinoille, joille on tullut myös uusia toimijoita. Tämä on ollut erityinen haaste niin talon johdolle kuin myös henkilöstölle. Toistaiseksi olemme onnistuneet varsin hyvin.
Hyvät Naiset ja Herrat
Kun arvioi sitä merkitystä, mikä 40 vuotta sitten tehdyllä
ratkaisulla, perustaa Kuntoutuskeskus Punkaharjulle on ollut. On ensiksikin
tunnustettava se kaukonäköisyys, mikä silloisilla päättäjillä oli. He oivalsivat, että
sodankäynyt sukupolvi, niin sotainvalidit, kuin veteraanit ja heidän
puolisonsa tulevat tarvitsemaan kuntoutusta ikääntyessään selviytyäkseen
omatoimisina mahdollisimman pitkään ja että se on sekä yhteiskunnan, että näiden
yksilöiden etu.
Toisaalta Kruunupuisto on ollut merkittävä työnantaja sekä
Punkaharjun kunnassa, että koko tälle alueelle ja kolmanneksi Kruunupuisto on
ollut keskeinen kuntoutuspalvelujen tuottaja koko Itä- ja Kaakkois- Suomen alueelle.
Mielestäni Kruunupisto on vastannut kiitettävästi niihin
odotuksiin ja haasteisiin, joita sille toiminnallisesti on asetettu. Näin
40-vuotisjuhlassa voimme olla tyytyväisiä tuloksiin. Punkaharjun Kuntoutuskeskus Kruunupuistosta on kehittynyt noin 200-hoitopaikkainen, vaativaan neurologiseen, työelämäsuuntautuneeseen sekä ikääntyvien ihmisten kuntoutukseen erikoistunut johtava kuntoutuskeskus, joka tuottaa monipuolisia hyvinvointi- ja virkistyspalveluja.
Tässä kehitystyössä ja kasvussa ovat vaikuttaneet hyvät yhteistyökumppanit,
Punkaharjun kunta, Valtiokonttori, Kansaneläkelaitos, sopimussairaalat ja
terveyskeskukset sekä vakuutusyhtiöt ja ennen kaikkea talon osaava ja aktiivinen
henkilökunta. Näille kaikille lausun parhaimmat kiitokset sekä hyvin tehdystä työstä
että hyvästä yhteistyöstä.
Kruunupuistossa on tehty merkittävä kulttuuriteko, kun on säilytetty ja peruskorjattu kulttuurihistoriallisesti arvokkaat jugend-rakennukset, joita oltiin purkamassa. Kruunupuiston kannalta toimiminen Takaharjulla on ollut rikkaus, mutta kustannusmielessä ehkä monasti myös rasite, josta on selvitty, koska täällä on arvostettu rakennusperinnön vaalimista ja käytössä on ollut osaavia arkkitehtejä ja rakentajia. Toimintaympäristönä Punkaharju on ainutlaatuinen.
Minä toivon, että se osaaminen ja tietotaito, mikä Kruunupuistossa ja
muissa kuntoutuslaitoksissa on, tunnustetaan yhteiskunnan taholta, ja että sitä tullaan
käyttämään hyväksi edelleen osana kokonaisvaltaista terveydenhuoltojärjestelmää
tavoitteena ikääntyvän väestön omatoiminen selviytyminen ja työikäisen väestön
työkyvyn ylläpitäminen ja säilyttäminen.
Arvoisat juhlavieraat, Olkaa sydämellisesti tervetulleita!
Sulje ikkuna