Kuntapäivien avauspuhe Oulussa - 14.05.2013
Arvoisa Pääministeri,
Hyvät Ministerit
Ruotsin Kunta- ja maakäräjäliiton puheenjohtaja Anders Knape
Arvoisat Kuntapäiväedustajat
Arvoisat Isäntäkaupunki Oulun edustajat
Hyvät Naiset ja Herrat
Ärade Statsminister,
Bästa ministrar
Anders Knape, ordförande för Sveriges Kommuner och Landsting
Ärade kongressombud
Ärade representanter för värdstaden Uleåborg
Mina damer och herrar
Minulla on ilo lausua Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana teidät kaikki Kuntapäivien osallistujat tervetulleiksi kuntapäiville Ouluun. Haluan lausua jo tässä vaiheessa kiitokset Oulun kaupungille erinomaisesta yhteistyöstä kuntapäivien järjestelyistä ja panostuksesta Kuntapäivien onnistumiseksi.
Kuntapäivien teema on Osaava kunta 2021 - Dynamiska kommuner 2021. Teema korostaa pitkäjännitteisen kunta-alan kehittämistoiminnan tarpeellisuutta, tarvetta asettaa tavoitteet riittävän pitkäjännitteisesti sekä korostaa osaamisen merkitystä kuntien toiminnassa.
Kuntapäivät ovat erinomainen tilaisuus palauttaa mieliin menneen nelivuotiskauden tapahtumat ja erityisesti suunnata ajatukset tulevaan kunta-alan kehitykseen. Kuluneen nelivuotiskauden aikana on tapahtunut poikkeuksellisen paljon.
Valtuustokauden alussa 1.1.2009 kunnallishallinto toteutti Suomen historian suurimman kun-taliitoksen, kun peräti 99 kuntaa oli mukana kuntaliitoksissa. Kuntien lukumäärä väheni tuon liitoksen seurauksena 67 kunnalla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, eli Paras-hankkeen aikana kunnat osoittavat vastuullisuutta tavalla, jota ei ole osattu riittävästi arvostaa.
Valitettavasti Paras-hankkeen jatko ei ole sujunut Kuntaliiton toivomalla tavalla. Kuntaliitto toivoi parlamentaarista valmistelua kuntarakenneuudistukselle sekä kuntalain kokonaisuudistukselle. Esityksemme ei toteutunut ja uudistushankkeissa poliittinen vastakkainasettelu on kasvanut, mikä haittaa uudistusten pitkäjännitteistä toteutusta. Näitä uudistuksia ei tehdä eduskuntavaalikausittain, vaan tavoitteena tulee olla kestävämmät ratkaisut.
Sekä kuntarakenneuudistus että pitkään jatkuneet sote-uudistusten epäselvyys ovat johtaneet suureen epätietoisuuteen ja liian monessa tapauksessa turhaan työhön kunnissa. On selvää, että hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuuden turvaamiseksi on sitä kyettävä uudistamaan niin rakenteellisesti kuin toiminnallisesti. Kuntarakenneuudistusta tarvitaan, mutta tiiviisti kuntien kanssa toimien ja kuntia aidosti kuullen sekä erilaiset alueelliset olosuhteet huomioon ottaen.
Suomen kaltaisessa maassa ei pärjätä yhdellä toimintamallilla eikä vain kuntaliitoksia ajaen. Liitosten rinnalle kaikissa tapauksissa tarvitaan kuntien yhteistyön tiivistämistä. Kuntarakenne-laissa ei kielletä kuntaliitosten rinnalla selvittää kuntien yhteistyön tiivistämistä ja monilla alueilla niitä selvitetäänkin. Tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista arvioida, millaisia tuloksia kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta tulee. Hyvin monilla tahoilla on ilmaistu huoli, saadaanko tällä eduskuntavaalikaudella aikaan kestäviä tuloksia.
Viime viikolla julkistettu sote-malli täsmensi hallituksen linjausta, mutta on monilta osin kes-keneräinen niin pääasiallisena toteutusmallina toimivan vastuukuntamallin, rahoitusmallin, sairaanhoitopiirien alasajon käytännön toteutuksen, taloudellisten vaikutusarvioiden kuin vaik-kapa eri vastuutasojen keskinäisen työnjaon osalta. Lopullisia arvioita mallista ei siten voida vielä esittää. Syytä on kuitenkin tyydytyksellä todeta, että Kuntaliiton hallituksen toukokuun 2. päivänä hyväksymä kannanotto vaikutti hallituksen linjauksiin ja monia ongelmallisimpia kohtia hallituksen aiemmista linjauksista korjattiin, mutta aidosti Kuntaliiton kannan mukainen ratkaisu kansanedustaja Orpon työryhmän julkistettu linjaus ei sinällään ole. Tärkeää on, että kunnille on annettu myös alueellisista eroista johtuvaa joustoa sote-uudistuksen käytännön toteutuksessa, kuten kuntayhtymämalli ja aikaa arvioida kullekin alueelle soveltuvaa toteutustapaa. Tärkeää on, että mallista saataisiin eri alueilla mahdollisimman toimiva ja tuloksellinen sekä kuntien itsensä hyväksymä.
Uudistuksilla pitäisi tavoitella siis nykyistä toimivampaa ja kustannus-tehokkaampaa toiminta-mallia ja -tapaa. Nyt käynnissä olevien uudistusten motiivit ovat näissä suhteessa vielä epä-selvät.
Uudistuksissa on tärkeää muistaa, että julkinen hallinto, erityisesti kunnallishallinto on Suomessa kansanvaltaisen hallinnon peruskivi ja kansalaisten palvelija. Uudistuksissa tavoitteena tulee olla paremmalla kustannus-laatu-suhteella toteutetut palvelut, kuin mitä nykyisillä toimintatavoilla kyetään turvaamaan ja nykyistä paremmin toimiva demokratia. Yhtenäisvaltiossa uudistukset tulee toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuutta toteuttavalla tavalla. Tässä mielessä on syytä asettaa selkeästi tavoitteeksi palvelujen kohtuullinen saavutettavuus koko maassa.
Päättymäisillään olevaa nelivuotiskautta on leimannut talouden epävarmuus ja talouskasvun hidastuminen. Varsin pitkään jatkunut kohtuullisen nopea talouskasvu taittui viime vuosikym-menen lopulla ja vaikeudet alkoivat kasvaa lumipallomaisesti koko kansantaloudessa, myös kunnissa. Samaan aikaan väestön ikääntymisestä johtuva hoivatarpeen kasvu on alkanut nos-taa kuntien toimintamenoja vääjäämättömästi.
Valtio-kunta-suhteessa kuluneina vuosina on koettu sekä myötä- että vastatuulta. 2008 alka-neen finanssikriisin vaikutuksia pehmentämään hallitus korotti kuntien yhteisöveron jako-osuutta 10 prosenttiyksiköllä vuosiksi 2009–2011, korotusta pienennettiin sitten puoleen ja jatkettiin aina vuoteen 2016 saakka. Kunnille on myös jo kolme hallituskautta peräkkäin korvattu veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, mikä on kunnille erittäin tärkeä asia. Myös kuntien veropohjaa on alettu laajentaa. Valitettavasti vuodesta 2011 aloitetut ja asteittain kasvavat valtionosuusleikkaukset sekä kuntien tehtävien lisäykset ovat heikentäneet kuntataloutta niin paljon, että kokonaisuudessaan valtion kuntapolitiikan tilinpäätös on painu-massa negatiivisesti joka ikinen vuosi tällä eduskuntavaalikaudella.
Julkinen talous muodostaa entistä selkeämmin kokonaisuuden. Kansallisen menestymisemme kannalta on tärkeää, että julkinen talous kokonaisuudessaan voi hyvin. Siksi on ratkaisevaa, että valtio ja kuntasektori pyrkivät yhdessä tavoittelemaan aidosti koko julkisen sektorin tasa-painoa. Se tuskin onnistuu, ellei meillä ole halua mitoittaa julkiset tehtävät tasolle, jonka ky-kenemme rahoittamaan. Tarvitaan myös julkisen toiminnan tehostamisen esteiden, kuten normien purkamista ja uudistushenkisyyttä ja -tahtoa. Kustannusten ja tehtävien pallottelu julkisen sektorin sisällä ei paranna yhtään julkisen sektorin tasapainoa.
Tällä jo puolivälinsä ylittäneellä eduskuntavaalikaudella on käynnistetty ennätysmäärä uudis-tuksia. Kuntarakenne- ja sote-uudistus ja niiden lisäksi kuntalain sekä valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistukset ja metropolialueen hallinnollinen uudistaminen sekä koko joukko hieman pienempiä uudistuksia, esimerkiksi työmarkkinatukiuudistus. Aikataulut uudistuksissa ovat olleet hyvin kunnianhimoisia ja uudistusten keskinäinen koordinaatio heikkoa.
Kuntaliiton oma toiminta on tällaisessa tilanteessa ollut poikkeuksellisen haasteellista. Kuntaliiton hallituksen ja toimiston kyky toimia yhtenäisesti on ollut hyvin arvokasta. Näin on myös jatkossa: vain yhtenäisenä, erilaisten kuntien etuja yhteen sovittaen ja aktiivisesti koko kunta-kentän puolesta toimien Kuntaliitto voi menestyä. Kuntaliiton on myös kyettävä turvaamaan oman taloutensa tasapaino kestävällä tavalla tulevaisuudessa.
Kuntaliiton uuden strategian linjaukset viitoittavat suuntaa liiton uudistumiselle. Kuntaliitto on tulevaisuudessa entistä selkeämmin kaikkia kuntakonserneja palveleva kaikkien peruskuntien jäsenyyteen perustuva kuntakentän kanssa vielä nykyistäkin enemmän verkottuva edunval-vonta-, neuvonta- ja kehitystyötä tekevä järjestö. Sen voima perustuu vahvaan osaamiseen ja kuntakentän tuntemukseen sekä verkottumiseen myös kansallisten rajojemme ulkopuolella erityisesti EU-tasolla sisarorganisaatioidemme kanssa yhteisten etujemme ajamiseksi.
Toivon, että näiden kuntapäivien aikana käytävä keskustelu ja tehtävät päätökset vahvistavat kuntakentän yhtenäisyyttä ja linjaavat yhteisiä kestäviä tavoitteita tuleville vuosille.
Näillä sanoilla toivotan teidät kaikki arvoisat kuntapäivien osanottajat lämpimästi tervetulleeksi näille Kuntapäiville Ouluun ja julistan kuntapäivät avatuksi.
Med dessa ord hälsar jag er alla ärade kongressdeltagare hjärtligt välkomna till förbundskon-gressen i Uleåborg och förklarar kongressen öppnad.
Sulje ikkuna