HITAAN TALOUSKASVUN KUNTATALOUS KAIPAA LISÄÄ VALTION PANOSTUSTA - 06.10.2008
Pekka Nousiainen 3.10.2008
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja
Nurmo 3.10.2008
Kuntajuhla
Valtuuston Herra puheenjohtaja,
Hyvät Nurmon luottamushenkilöt ja kunnan henkilöstö,
Hyvät Naiset ja Herrat
Kiitos kutsusta tulla puhumaan kuntajuhlaanne. Tänne Etelä-Pohjanmaalle on aina ollut kovin mieluisaa tulla ja matka halki ruskaloistoisen Suomen oli varsinainen elämys.
Hyvät Ystävät, haluan tuoda Teille arvoisat nurmolaiset tähän juhlaanne myös Suomen Kuntaliiton kunnioittavan tervehdyksen.
Olemme saaneet elää kunnallishallinnossa viime vuosina suurta muutoksen aikaa. Muutos käynnistyi keväällä 2005 asetetun kunta- ja palveluhankkeen eli Paras - hankkeen myötä. Kunta- ja palvelurakennehankkeelle asetettiin tavoitteeksi kansalaisten palvelujen saatavuuden turvaaminen vahvistamalla kuntarakennetta, tavoitteena elinvoimaiset kunnat tai muodostamalla yhteistoiminta-alueita, jotta kuntien sekä taloudelliset että toiminnalliset resurssit olisivat jatkossa vahvemmat ottamaan vastaan väestön ikääntymisestä sekä kuntien henkilöstön merkittävästä eläkkeelle siirtymisestä johtuvat haasteet.
Nyt runsaat kolme vuotta myöhemmin, kun hanke on edennyt ja kunnat ovat tehneet puitelain edellyttämät ratkaisunsa, on ollut todettavissa, että rakennemuutos on ollut varsin voimakas ja vapaaehtoisia kuntaliitoksia on syntynyt enemmän kuin saatettiin odottaa. Tunnelma ja hankkeen hyväksyttävyys tuolloin 2005 oli varsin kylmäkiskoinen.
Kuitenkin vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien lukumäärä vähenee 67:llä ja ensi vuoden alussa kuntien lukumäärä Suomessa on 348. Kuntien keskikoko tulee kuitenkin säilymään suhteellinen pienenä ja kuntarakenne on edelleen varsin heterogeeninen.
Samoin näyttää siltä, että jo nyt n. 80 % maan väestöstä asuu kunnissa, jotka täyttävät puitelain 20 000 asukaan väestöpohjatavoitteen perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien osalta. Parikymmentä kuntaa käy ministeriön kanssa vielä neuvotteluja puitelain velvoitteiden täyttämisen periaatteista. Kokonaisuudessaan kunnat ovat suhtautuneet kuitenkin hankkeeseen vakavasti. Kunta- ja palvelurakennehakkeesta on muodostunut merkittävä rakenneuudistus huomioiden myös sen, että mm. perusterveydenhuollon kuntayhtymien lukumäärä tulee vähenemään suurempien yhteistoiminta-alueiden myötä noin puoleen.
Huomionarvoista tässä uudistuksessa on ollut se, että prosessi on tapahtunut kunnallista itsehallintoa kunnioittaen, vapaaehtoiselta pohjalta, puitelain viitoittamaa tietä ja kunkin kunnan päättäjät ovat valinneet toimintatavan ja tehneet päätökset. Tämä on tärkeä näkökohta, koska kunnallinen itsehallinto nauttii meillä vahvaa perustuslain suojaa ja minusta sitä pitää aina uudistuksissa kunnioittaa.
Muutos on aina mahdollisuus, mikäli muutosvalmius on olemassa ja asenne muutokseen on myönteinen. Muutosta on johdettava ja sen johtamisessa tarvitaan aina vastuullista otetta ja osaamista. Kunnissa vastuullisuutta vaaditaan sekä luottamushenkilö- että virkamiesjohdolta.
On nähtävä kauas, tunnettava talouden faktat, henkilöstöresurssien rajat ja hallittava kokonaisuudet. Kunnissa on erityisesti pidettävä mielessä, että kuntien itsehallinto on lähtökohtaisesti kunnan asukkaiden itsehallintoa. Sille on asetettu kansanvaltaisuusvaatimus ja se tekee muutoksen johtamisen vieläkin haasteellisemmaksi. Onnistunut muutos kunnissa on prosessi, jossa kuntalaiset ovat vahvasti mukana ja jossa myös toisin ajattelevia ymmärretään. Muutos ei synny hetkessä, sille on annettava aikansa.
Hyvät Ystävät
Kunta- ja palvelurakennehanke ei tuo sinällään ratkaisua hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaamiseen pelkillä rakenteellisilla uudistuksilla. Joka tapauksessa kunnallinen palvelutuotanto tarvitsee tuottavuuden lisäämistä, joka syntyy tuotantotapojen uudistamisella, uusia tuottamisjärjestelmiä käyttämällä ja jopa mittavammin yksityistä palvelutuotantoa hyödyntämällä kunnallisen järjestämisvastuun alla.
Tämä siksi, että talouden tunnusmerkit ovat juuri nyt epävakaamat kuin aikoihin ja pitkään jatkunut vahva talouskasvu on hiipumassa. Kuntatalouden tila näyttäytyy vielä ensi vuonna kohtuulliselta, mutta vuoden 2010 jälkeen menotalouden kasvupaineet ovat suuret ja tulokertymien kasvu hidastuu. Talouden haasteista lisää vielä tarve mittaviin nettoinvestointeihin ja niukkuus henkilöstön saatavuudessa voi lisätä palkka- ja ostomenoja ennakoitua enemmän. Kansainvälinen talouskehitys voi muuttaa suhdannekuvaa vielä kriittisemmäksi.
Kunta luo puitteet ihmisten omaehtoiselle elämälle ja tarjoaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut sekä elinkeinoelämälle toiminnan edellytykset. Merkittävä osa kunnallisen itsehallinnon käsitettä on kunnan yleinen toimiala. Sen mukaan kunnan velvollisuus on hoitaa lakisääteisten tehtävien ohella myös kuntalaisten yhteisiä asioita. Ne ovat usein kunnan yleiseen kehittämiseen, vapaa-aikaan, kulttuuriin tai alueellisiin erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä, joilla on erityinen paikallinen tai yleishyödyllinen luonne. Nyt kun täälläkin laajentuvan Seinäjoen elinvoima on lisääntymässä, on minusta hyödyllistä arvioida kaupungin toimintoja juuri tästä näkökulmasta, huomioiden eri kaupungin osien tasapuolisuus.
Hyvät Nurmolaiset
Myös Nurmon kunta päätti uudistumisessaan ottaa aimo askeleen ja liittyä yhdessä Ylistaron kunnan kanssa Seinäjoen kaupunkiin 1.1.2009 alkaen. Päätös Nurmossa ei ollut varmasti helppo, se oli tunteita nostattava, demokratian pelisääntöjä punnitseva, mutta kauempaa katsottuna ratkaisu varmasti oli huomiseen katsova ja vahvisti maakunnan ja sen keskuksen asemaa suhteessa kilpailijoihinsa. Rehellisesti arvioiden, ratkaisu on ollut realistinen.
Tärkeä on muistaa, että vaikka kunnan nimi, henkilöstön toimenkuvat ja päätösprosessit muuttuvat, ei nurmolainen identiteetti katoa mihinkään. Ei siitä mihinkään pääse, että kaksinkertainen olympiavoittaja Kustaa Pihlajamäki, samoin kuin olympiavoittaja Jouko Salomäkikin ovat aina Nurmolaisia ja onhan tuo pitkien kaarien Pitkämäkikin kiistatta nurmolainen.
Arvoisa Nurmon kuntaväki
”Kuntahallinto täyttää tänä vuonna 140 vuotta, niin myös Nurmon kunta. Ensi vuoden alusta me olemme osa kasvavaa ja kehittyvää Seinäjoen kaupunkia turvaamassa myös tulevalle polvelle mahdollisimman hyvän elämisen, asumisen ja yrittämisen edellytykset.”
Näillä sanoilla Teidät ja minut on kutsuttu tähän kuntajuhlaan ja palkitsemistilaisuuteen.
Tämän tilaisuuden keskeisenä tarkoituksena on kiittää ja palkita pitkän ja ansiokkaan päivätyön tehneitä luottamushenkilöitä ja viran- ja toimenhaltijoita.
Me tiedämme kaikki, että kuntien hallinto rakentuu sekä luottamushenkilöiden että viran- ja toimenhaltijoiden varaan.
Kunnan imago ja julkinen kuva on paljon sen näköinen millaisia päätöksiä kunnassa on tehty, miten kunta toimii ympäristössään vertaistensa kanssa, miten kuntalaiset ja yritykset kokevat kunnan, miten palvelut järjestetään ja miten yritystoimintaan suhtaudutaan, siitä muotoutuu kunnan julkinen mielikuva.
Mielestäni Nurmo tunnetaan urheilustaan. Pesäpallo, paini, yleisurheilu, lentopallo golf ja salibandy ovat niitä lajeja, joissa menestymien on tuonut kunniaa niin urheilijoille ja seuroille, mutta myös kunnalle. Nurmo vaikuttaa nuorten ja nuorekkaiden ihmisten kunnalta, mutta on myös yrittäjyyskunta, joka huolehtii kuntalaisistaan ja heidän tarpeistaan aina päivähoidosta vanhustenhuoltoon ja terveyspalveluihin.
Kaiken tämän takana on yhteistä uurastusta ja rakentamista, palvelua ja kanssaihmisistä huolehtimista. Paljon on tehty työtä nurmolaisen arjen helpottamiseksi, kuntalaisten, asukkaiden ja yrittäjien elämän puitteiden rakentamiseksi. Osaaminen on annettu yhteiseen käyttöön.
Tässä tilaisuudessa meillä on hyvä tilaisuus kiittää kaikkia Teitä, jotka olette olleet rakentamassa nurmolaista hyvinvointia ja kehittämässä kuntaa.
Meillä on jaettavana peräti kahdeksisen kymmentä kunnia- tai ansiomerkkiä. Kaksi kappaletta niistä kohdentuu henkilöille, jotka ovat tehneet monella tavalla ansioituneen työn yhteiskunnan eri foorumeilla.
Valtuustonne puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä ja kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Kari Maunula saavat kohta vastaanottaa maamme kunnallishallinnossa korkeimman mahdollisen arvonannon ja kunnianosoituksen, Suomen Kuntaliiton kultaisen kunniamerkin.
Olkoon nämä huomionosoitukset osa sitä kiitosta, jolla Nurmon kunta palkitsee Teidän uurastuksenne.
Merkkien jako
Onnittelen lämpimästi jokaista merkinsaajaa ja kiitän Teitä suomalaisen kunnallishallinnon, Nurmon kunnan ja kuntalaisten hyväksi tehdystä työstä.
Sulje ikkuna