Kunnille ensi vaalikaudella merkittävä lisäresurssi - 07.02.2007

Arvoisa ministeri,
hyvät seminaarin osanottajat,
naiset ja herrat

Tervetuloa perinteiseen Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumiin.

Kuntarakenteita ja kuntien palvelurakenteita uudistava puitelaki on hyväksytty eduskunnassa ja laki saanee piakkoin vahvistuksensa. Samoin annetaan lakiin liittyvät asetukset.

Tehtyjen selvitysten mukaan kunnissa on ryhdytty varsin toimeliaasti valmistelemaan lain toimeenpanoa. Suurin osa kunnista on käynnistänyt varsinainen selvitystyön tai valmistelutyön ja yhteistyökunta tai kunnat on tiedossa varsin monilla kunnilla. Voikin odottaa, että toimeenpanosuunnitelmat toimitetaan ministeriöön ajallaan ja kunnissa on suurta toiveikkuutta tehtävien suunnitelmien onnistumisen suh-teen. Yhteistoiminta-alueet, joko lain tarkoittaman toimialan puitteissa tai sitä laajemman toimialan suhteen näyttävät saava laajaa kannatusta. Hyvä valmistelutilanne on myös kaupunkiseutusuunnitelmien suhteen.

Erittäin merkittäväksi kuntien talouden ja toiminnan kannalta tulee muodostumaan jo puitelaissa säädetty kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uusiminen.

Puitelaki määrittelee varsin selkeästi uudistuksen suuntaviivat ja Sisäministeriö asettaessaan työryhmän selvittämään ja tekemään esityksiä uudistuksen perusteis-a, on määritellyt uudistuksen reunaehdot hyvinkin tarkkaan.

Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on:

Tavoitteet ovat todella haasteellisia ja voi olla, että käytännössä asetettuihin tavoitteisiin sisältyy erilaisia intressejä, joten uudistustyö tulee sitäkin haasteellisemmaksi.

Itse korostan kuntien verotulopohjan vahvistamista ja vähintään nykyisen tasoista verotulojen tasausjärjestelmää ja erilaisten kuntien olosuhteet huomioivaa valtionosuusjärjestelmää. Valtionosuusjärjestelmää ei pidä luoda eri ministeriöiden ohjausjärjestelmäksi ja tavoite hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistämisestä on perusteltu. Myös uudella valtionosuusjärjestelmällä tulee vahvistaa kaikkien kuntien kykyä huolehtia kuntalaistensa peruspalveluista riittävästi ja laadukkaasti.

Sillä, siirretäänkö kunnallisveron vähennykset täysimääräisesti vai osittain kunnallisveron täydennykseksi, on merkitystä tulevalle valtionosuusjärjestelmälle. On huolehdittava siitä, että lisätehtävien tai vastuiden anto kunnille ei käy liian helpoksi valtiolle sen pienten rahoitusosuuksien myötä.

Hyvät Naiset ja Herrat

Puitelain 11 § säätää myös, että kuntien tehtäviä ja rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa kuntien ja valtion välistä neuvottelumenettelyä. Siis tavoitteena on kuntien tehtävin, vastuiden ja rahoituksen tasapaino, siis riittävä rahoitus.

Juuri nyt on meneillään seuraavan peruspalveluohjelman laatiminen. Se tehdään vaiheistaen siten, että uusi hallitus voi toukokuussa tehdä omat linjauksensa Kuntaliiton ja peruspalveluministeriryhmän välisten neuvottelujen pohjalta. Vasta tuolloin otetaan kantaa kunnallisten palvelujen kehittämiseen ja niihin liittyvään rahoitukseen.

Nyt istuvan hallituksen ministeriryhmän käsiteltäväksi tulee valmisteltavan ”peruspalveluohjelman taloudelliset lähtökohdat” ja kuntatalouden kehitysarvio aina vuoteen 2011 saakka ottaen huomioon jo tehdyt päätökset.

Mielenkiintoinen päätöksentekotilanne syntyy keväällä. Tuolloin on ratkaistava osana valtion kehyksiä ja peruspalveluohjelmaa se, miten huomioidaan valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa tapahtunut muutos. Kuntien valtionosuustehtävien menot ovat kasvaneet nopeammin kuin valtionosuudet, ja oikean kustannustenjaon palauttaminen edellyttäisi tämänhetkisten laskemien mukaan noin 290 miljoonan euron valtionosuuksien lisäystä. Asia ratkeaa kuitenkin sen mukaan, minkä-laisiksi säädetään hallituskauden valtionosuusprosentit sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa. Tänä vuonna voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan prosentteja on mahdollista muuttaa seuraavalle hallituskaudelle. Tällöin lisärahoitus toteutuu, jos valtionosuusprosentit pysyvät ennallaan.

Arvoisa seminaariväki

Kuntien rahoitusasema vahvistui juuri koottujen ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi pitkästä aikaa yli poistotason. Kuntien menokasvu hidastui selvästi. Alijäämäkuntien lukumäärä kuitenkin nousi: kertynyttä alijäämää oli ennakkolaskelmien mukaan yhteensä 184 kunnassa ja alijäämän kokonaismäärä kasvoi. Tiedoista voi päätellä, että kuntien talouskehityksessä on meneillään eriytyminen. Yhteensä 84 kunnassa vuosikate oli negatiivinen, määrä oli joka tapauksessa pienempi kuin vuotta aiemmin. Näitä kuntia on kuitenkin liikaa huomioiden hyvä talouskasvu ja toimet kuntien menokasvun hillitsemiseksi.

Kuntien taloudellisen tilanteen arviointi vuosikatteen perusteella on ongelmallinen. Ongelma johtuu siitä, että vuosikatteen ja ns. välttämättömien korvausinvestointien välistä suhdetta on vaikea määritellä. Vuosikate on tiedossa ja osin ennakoitavissa – tarpeellisten korvausinvestointien eli infrastruktuurin ylläpidon kustannukset eivät sen sijaan ole helposti määriteltävissä tilanteessa, jossa palvelutarpeen muutokset aiheuttavat investointitarpeita. Poistojen määrä ei välttämättä kuvaa asiaa oikein. Lainsäädännön kautta poistoilla on kuitenkin merkittävä asema, koska ne otetaan huomioon alijäämän kattamisvelvoitteen määrittelyssä ja määritettäessä ns. erityisen vaikeassa asemassa olevia kuntia.

Kuntien velkaantuneisuus on viime vuosina kasvanut huolestuttavan nopeasti. Viime vuonna velka nousi jälleen lähes 1500 euroon asukasta kohden. Velkataakka ei tietenkään jakaudu tasaisesti. Siitä on tulossa joillekin kunnille yhä suurempi ongelma, varsinkin korkojen noustessa.  

On välttämätöntä, että peruspalveluohjelman asemaa vahvistetaan suhteessa ministeriöiden sektorisuunnitelmiin. Kysymys on vastuullisesta päätöksenteosta, jossa otetaan huomioon verotuksen taso, kuntapalveluiden rahoituksen riittävyys – mukaan lukien maksupolitiikka. Kysymys ei ole pelkästään valtion kehyksistä vaan myös kuntien kehyksistä ja liikkumavarasta sekä kansalaisten peruspalveluista.

Hyvät Ystävät

Lopuksi muutama sana tulevan vaalikauden hallitusohjelmasta. Minusta myös tulevalla vaalikaudella on jatkettava vakaata ja pitkäjänteistä kuntatalouden perustaa vahvistavaa kuntapolitiikkaa. Kuntien vastuulla olevien peruspalvelujen ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi on valtion huolehdittava riittävästä rahoituksesta kunnille tavoitteena rahoituksen ja tehtävine tasapaino. Tässä prosessissa juuri  kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmällä on ratkaiseva rooli.

Monet puolueet ovat julkistaneet jo vaaliohjelmansa ja niissä myös kansalaisten palvelut ovat tulonsiirtojen ja verokevennysten ohella keskeisesti esillä. Kunta- ja palvelurakennehanke vahvistaa rakenteista, uudistaa palvelujen tuotantotapoja ja hillitsee kustannuskehitystä, mutta ei sinällään tuo lisää rahaa.

Siksi kuntatalouden tasapainoon saattamiseksi ja kuntien peruspalvelujen saannin turvaamiseksi sekä tarpeellisten uusinvestointien rahoittamiseksi kuntatalouteen tulisi ohjata ensi vaalikaudella merkittävä lisäresurssi.

Hyvät naiset ja herrat, toivotan kaikille mielenkiintoista ja antoisaa foorumia.


Sulje ikkuna