RATKAISEEKO SOTE-UUDISTUS MEIDÄN HYVINVOINNIN TULEVAISUUDEN - 22.11.2014
Pekka Nousiainen 22.11.2014
Itä-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja
HYVINVOINTIMESSUT
Avaus
Arvoisat messuvieraat
Hyvät näytteille asettajat
Nämä ovat Savonlinnan ensimmäiset kolmen sukupolven hyvinvointimessut.
Näytteille asettajia on kaikkiaan lähes 90. Yrityksiä, yhdistyksiä ja yhteisöjä.
Nämä hyvinvointimessut jatkavat Kolomosen ja Sosterin järjestämien Terveysmessujen ja Tuu.Oo.Tee tapahtuman pohjalta nyt uudistettuna, vahvempana ja yhdessä.
Arvoisat messuvieraat
Miksi teemana on tänään hyvinvointi?
Hyvinvointisana yhdistetään nykyään usein hyvinvointivaltioon tai hyvinvointiyhteiskuntaan. Puhutaan hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä tai palvelujen turvaamisesta. Yksilötasolla puhutaan myös ihmisen hyvinvoinnista. Tällöin käsite pitää sisällään terveyden, hyvänolontunteen ja jopa onnellisuuden.
Valtioon tai yhteiskuntaan yhdistetyllä hyvinvoinnilla me ymmärrämme niitä palveluja, terveys- ja sosiaalipalveluja, tai tukea, hoivaa ja turvaa, jota yhteiskunta tarjoaa tai josta se vastaa. Tämä on yleinen pohjoismainen yhteiskunta käsite. Käytännössä valtiovalta on lainsäädännöllä antanut kuntien tehtäväksi huolehtia kansalaisten hyvinvointipalveluista.
Mainitun palvelun saaminen ei aina välttämättä takaa ihmisen laadullista hyvinvointia.
Nyt kun valtion taloudessa on mittava kestävyysvaje ja kuntien valtionosuuksia on leikattu, on kuntienkin talous vaikeuksissa.
Sanotaan, että hyvinvointivaltio on vaarassa ja kuntien tarjoamat hyvinvointipalvelut ovat eriarvoistuneet.
On alettu entistä enemmän siirtää vastuuta kansalaisten hyvinvoinnista heidän itsensä vastattavaksi ja toisaalla korostetaan terveyden tai hyvinvoinnin edistämistä.
Nyt monissa hyvinvointia käsittelevissä seminaareissa pohditaan, ratkaiseeko vireillä oleva sote-uudistus meidän hyvinvoinnin tulevaisuuden ja palvelujen saatavuuden tasavertaisesti vai onko uudistus pelkkä hallinnollinen uudistus ja valtiontalouden säästökeino.
Tässä vaiheessa uudistuksesta on yhteisymmärrys vasta kahdesta ylätason asiasta. Järjestämisvastuun saavia sote-alueita tulee viisi ja tuottamisvastuun saavia kuntayhtymiä tulee 19.
Kuten julkisuudessa on todettu, on Itä-Savon sairaanhoitopiiri ainut sairaanhoitopiiri, joka ei saanut parlamentaarisen ryhmän ratkaisussa omaa tuotantovastuualuetta.
Oliko tämä tasa-arvoa edistävä ratkaisu ja uudistukselle kunniaksi, että yksi vesistöjen pirstoman, harvaan asutun ja pitkien etäisyyksien alueen sairaanhoitopiiri uhrattiin.
Miten tämä vaikuttaa meidän alueen hyvinvointipalvelujen saatavuuteen, määrään ja laatuun tulevaisuudessa. Se jää nähtäväksi.
Yleinen kokemus on, että rakenteellisissa uudistuksissa palveluja keskitetään, jolloin äärialueella niiden saatavuus vähenee ja vaikeutuu. Samalla uudistus voi vaikuttaa heikentävästi alueemme työllisyyteen, koulutusmahdollisuuksiin ja yleiseen elinvoimaan, joilla taas on hyvinvointia heikentävä vaikutus.
Ennuste ei ole meidän alueen hyvinvointipalvelujen kehityksen kannalta hyvä.
Sote-hankkeessa on paljon vielä avoimia kysymyksiä ja ongelmia, jotka liittyvät lakiluonnoksen perustuslainmukaisuuteen, koskien kunnallisen itsehallinnon toteutumista ja kuntien tehtävien lailla säätämisen velvoitetta.
Myös omalla alueellamme on selvitettävänä, mihin tuotantoalueeseen olisi järkevintä kuulua pidemmällä tähtäimellä ja millä organisaatiolla alueemme palvelut tuotetaan.
Poliittisesti ollaan tilanteessa, jossa ikään kuin pakolla halutaan saada uudistus pois käsistä tällä vaalikaudella arvioimatta sitä, mikä on todella tulos kansalaisten palvelujen saatavuuden näkökulmasta tässä uudistuksessa. Se on vielä epäselvää.
Siksi ihmetystä herättää, missä ja millainen on se luukku, josta kansalainen voi erilaisissa elämän tilanteissa saada palvelun ilman, että häntä pompotellaan luukulta toiselle ja onko näitä luukkuja riittävästi. Tällaista lupausta on peruspalveluministeri julkisuudessa toistanut.
Henkilökohtainen näkemykseni on, että laki ei tarvitsisi valmistua tällä vaalikaudella , jotta aikaa jäisi vielä jalostaa hanketta paremmaksi.
Hyvät ystävät
Viime aikoina on oivallettu, että julkisten palvelujen ohella toinen hyvinvoinnin kehityskaari on yhteisöllisyydessä. Miten kolmas sektori järjestöineen luovat meille arjen turvaa ja hyvinvointia.
Kuten totesin, viime vuosina toteutetut terveys- ja sosiaalisektorin leikkaukset ovat vierittäneet palloa yksilöiden ja kolmannen sektorin vapaaehtoisten toimijoiden suuntaan. Samalla kun yksilöitä patistetaan ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja pärjäämisestään, etsitään tukikehikkoa myös järjestöistä. Tausta-ajatuksena on, että yhdessä tehden, tehtiinpä mitä hyvänsä, syntyy enemmän kuin osiensa summa. Kaiken lisäksi tämä jokin, joka voidaan tiivistää sanapariksi ’lisääntynyt hyvinvointi’, saadaan toiminnan ohessa ilmaiseksi. Eikö tässä ole se ydin, yhdessä toimien saamme lisääntyvää hyvinvointia ilmaiseksi.
Tänään täällä koemme yhteisöllisyyden kaikkien teidän mukana olevien järjestöjen kautta.
Hyvät messuvieraat
Toivon, että nämä hyvinvointimessut saavat meidät itse kunkin oivaltamaan hyvinvointimme avaimet ja ottamaan vastuuta omasta terveydestämme ja hyvinvoinnistamme ja osallistumaan hyvinvointimme kehittämiseen.
Kiitän erityisesti Savonlinnan seudun Kolomosta aktiivisuudesta näiden messujen järjestäjänä.
Avaan Savonlinnan ensimmäiset kolmen sukupolven hyvinvointimessut.
Sulje ikkuna