KUNTIA KUULTAVA ALUEHALLINOUUDISTUKSESSA - 15.09.2008
Pekka Nousiainen
Kuntaliiton puheenjohtaja
044 2813301
Kuntamarkkinoilla 11.9.2008
Aluehallintouudistus kuntien näkökulmasta
Elämme mielenkiintoisia aikoja hallinnon näkökulmasta – käynnissä on kaksi historiansa suurinta hanketta tai uudistusta, PARAS –hanke ja ALKU –hanke.
PARAS on kunnille se merkittävämpi. Paras –hankeen tarkoituksena on kunta- ja palvelurakenteita uudistaen turvata myös tulevaisuudessa kansalaisille tärkeiden peruspalvelujen saatavuus koko maassa kunnan koosta ja sijainnista riippumatta. Hankkeella tuetaan kuntaliitoksia, lähinnä monikuntaliitoksia ja muodostetaan yhteistoiminta-alueita lähinnä perusterveydenhuollon ja siihen välittömästi liittyvien tehtävien hoitamista varten. Yhteistoiminta alueen väestöpohjan tulisi olla vähintään noin 20 000 asukasta. Vuoden 2009 alusta toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien lukumäärä vähenee 76:llä. Jatkossa on välttämätöntä kiinnittää huomio palvelujen uusiin ja tehokkaampiin tuotantotapoihin kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Vastaavankaltaisia tavoitteita tehokkuuden, tuottavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantamiseksi on asetettu myös ALKU-hankkeelle.
Aluehallinnon uudistamishanke on kuntien näkökulmasta myös erittäin mielenkiintoinen ja tärkeä – kunnat ovat yritysten ohella aluehallinnon suurin asiakasryhmä, palvelujen käyttäjä ja toisaalta kunnat toimivat myös aluehallinnon yhteiskumppaneina, suoraan ja välillisesti maakunnan liittojen kautta.
Suomessa aluehallinto on joko valtion aluehallintoa tai kuntien aluehallintoa. Euroopan neuvoston piirissä aluehallinnolla tarkoitetaan pääasiassa hallintoa, jossa valitaan vaaleilla edustajat päättämään paikallisen ja valtion tason välissä olevan tason, alueiden, asioista. Tällaista aluehallintoa meillä Suomessa on vain Ahvenanmaalla, jossa se perustuu Ahvenanmaata koskeviin kansainvälisoikeudellisiin sopimuksiin. Kainuussa on käynnissä seuraavan vaalikauden loppuun kestävä kokeilu, jossa suoralla kansanvaalilla kuntavaalien yhteydessä valitaan maakunnan liitolle maakuntavaltuusto.
Hiukan kärjistäen voidaan sanoa, että Suomessa on aluehallinnon uudistaminen ollut käynnissä vuosikymmenien ajan – sitä on tehty palasina. Kuntien kannalta merkittävä uudistus tapahtui Suomen ollessa liittymässä Euroopan unionin jäseneksi. Vuonna 1994 perustettiin koko maan kattavat kuntapohjaiset maakunnan liitot, joille annettiin lakisääteinen tehtävä toimia alueilla aluekehitysviranomaisina. Samaan aikaan vähennettiin läänien lukumäärä nykyiseen kuuteen. Tämän jälkeen on uudistettu mm. palo- ja pelastuslaitostoiminta.
ALKU-hankkeen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Uusia hallinnon tasoja ei muodosteta. Tämän uudistuksen tavoitteena ei siis ole esimerkiksi valmistella uutta hallinnon tasoa vaaleineen. ALKU-hankkeen piiriin ei kuulu myöskään terveydenhoidon alueelliseen järjestämiseen liittyvä työ, jota tehdään Paras-hankkeessa. ALKU ei puutu myöskään pääkaupunkiseudun yhteistyön järjestelyihin.
On helppo yhtyä ALKU-hankkeelle hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, joita ovat esimerkiksi aluehallinnon työnjakojen täsmentäminen, päällekkäisyyksien poistaminen ja viranomaisten määrän vähentäminen ja tehtävien kokoaminen sekä maakunnan liittojen aseman vahvistaminen. Julkisen hallinnon niin paikallis-, alue- kuin keskushallinnon on pystyttävä entistä paremmin vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, jotta julkisen hallinnon tarjoamien palvelujen vaikuttavuus paranee ja lisäksi on pystyttävä vastaamaan asiakkaiden erilaisiin ja monimutkaisiin palvelutarpeisiin nykyistä paremmin sekä kehitettävä palvelujen saatavuutta uusin keinoin.
ALKU-hanke koskee lääninhallituksia, ympäristökeskuksia, TE-keskuksia, tiepiirejä, ympäristölupavirastoja ja työsuojelupiirejä sekä metsäkeskuksia ja maakunnan liittoja. Näissä uudistuksen piirissä olevissa organisaatioissa työskentelee lähes 8000 henkilöä, kun metsäkeskukset ja maakunnan liitot lasketaan mukaan. Huomioiden, että maakunnan liitoissa työskentelee yhteensä vajaa 700 henkilöä, on ALKU-hanke pääosin valtion aluehallinnon uudistus.
Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö uudistus olisi kuntien erityisen mielenkiinnon kohteena. Kuntakentän kannalta tärkeimpiä asioita ovat:
- Kuten mainitsin, ovathan kunnat aluehallinnon yksi suurimmista asiakkaista. Näin ollen aluehallinnon palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat ensisijaisen tärkeitä kunnille.
- Maakunnan liittojen tehtävien laajentamisesityksiä pidän kannatettavina. Laajentunvat tehtävät koskevat sellaisia tehtäväkokonaisuuksia, joilla on merkitystä aluekehittämistyön vaikuttavuuden lisäämisessä ja toteuttamisen edistämisessä ja jotka soveltuvat kokoavan ja yhteen sovittavan aluekehitysviranomaisen rooliin. Pidän erittäin tärkeänä uusien tehtävien siirtyessä maakunnan liitoille, joiden toiminta kuntayhtyminä perustuu kuntien rahoitukseen, että siirtyviä tehtäviä vastaavat henkilö- ja taloudelliset resurssit turvataan. Tätä tarkoittavasta väliraportin kirjauksesta tulee pitää kiinni.
Lisäksi kunnille ja myös valtion paikallishallinnolle ollaan hankkeen myötä mahdollisesti siirtämässä tehtäviä valtion aluehallinnosta. Suuntaus on aivan oikea – tehtävät tulee hoitaa niin lähellä kansalaisia ja kuntalaisia, kuin kulloisenkin tehtävän kohdalla se katsotaan tarkoituksenmukaisemmaksi. Kuntien näkökulmasta muistutan tässäkin yhteydessä siitä, että tehtävien hoitamiseen liittyvät resurssit on turvattava. Toivon yhteistyötä kuntien kanssa näiden asioiden valmistelussa.
Kun aluejakotyöryhmä lähetti väliraporttinsa kommenteille kesäkuun lopussa, kunnat saivat ensimmäistä kertaa konkreettisesti otteen hankkeesta ja pääsivät vaikuttamaan hankkeessa tehtävään valmistelutyöhön. Kiitokset siitä, että maakunnan liitot velvoitettiin kuulemaan myös peruskuntia. Mielestäni kunnat ovat pitäneet hyväksyttävinä kahden valtion aluehallintoviraston pohjalle rakentuvaa hallintomallia, siis erillisiä elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia sekä toisaalta erillisiä aluehallintoviranomaisia. Tässä yhteydessä haluan lisäksi korostaa, että kuntien antamille lausunnoille on syytä antaa merkittävä painoarvo ratkaistaessa eri viranomaisten aluejakoja, sillä viimekädessä kunnat arvioivat asioita toiminnallisista lähtökohdista. Valtion aluehallintouudistuksen on myös tuettava Paras -hankkeen myötä syntyvää uutta kunnallista jaotusta.
Hyvät kuulijat
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on myös kuntalaisten kannalta keskeisin asia. Aluehallinnon palvelut on tuotava lähelle palvelujen tarvitsijoita. Virastojen omat toimipaikat ja palvelutoimistot ovat tärkein asiakaspalvelun kanava, ikääntyvälle väestölle lähes ainoa vaihtoehto Tämä tulee ottaa ALKU-hankkeen palvelukanavia valmisteltaessakin huomioon,.
Uusien sähköisten palvelujen kehittäminen on tätä päivää. mutta tärkeänä vaihtoehtona pidän myös yhteispalvelutoimistoja tai -pisteitä. Mikäli yhteispalvelutoimistot kehittyvät edelleen esimerkiksi selvitysmies Kietäväisen raportissaan esittämään suuntaan, aluehallinnon palvelut voitaisiin nähdä luontevana osana yhteispalvelujen tarjontavalikoimaa.
Kuntaliitto on kiinnittänyt ALKU-hankkeen valmistelutyössä huomiota myös seuraaviin kuntien kannalta keskeisiin seikkoihin:
Hallinnon uudelleen järjestämisen osalta ja tuottavuustavoitteen näkökulmasta uudistuksen tulee olla aitoa tehtävien uudelleenarviointia ja –järjestelyä sekä toiminnan tehostamista.
Peruspalvelujen arvioinnin, lupien myöntämisen ja valvonnan sijaitseminen nykymuotoisesti samassa organisaatiossa valtion aluehallinnossa on ongelmallista. Arviointi toimintana edellyttää omaa erikoisosaamista ja arvioinnin tulisi olla riippumattoman tahon tehtävänä. Mikäli arviointityö jatkuu aluehallinnossa, tehtävän arvioinnin tulee olla palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden arviointia. Tämän tyyppisenä arviointi voisi jatkua myös aluehallinnossa, jolle kuuluu myös lupa- ja valvontatehtäviä. Tässä haluan korostaa erityisesti kuntien itsensä harjoittamaa palvelujen arviointia.
• Peruskuntien tulee säilyä vahvoina. Uudistuksen eri vaiheissa on kuntia kuultava keskeisistä niitä koskevista ratkaisuista. Kaupunkiseutujen rooliin mm. suhteessa maakunnan liittoihin tulee kiinnittää huomiota.
• Pakkoliitoksia ei tule käyttää rakenteiden muuttamisessa maakunnissa eikä kunnissa. Näkisin kuitenkin, että nyt maakunnan liittojen yhteistoiminta-alueiden muodostaminen toimii luontevana esiasteena mahdollisille maakuntien yhdistymisille, joihin voi syntyä tarpeita, kun kuntakoot kasvavat Paras-hankkeen myötä.
• Kansalaisen valitus- ja muutoksenhakumenettelyt tulee kehittää edelleen selkeiksi.
• Alueiden kehittämiseen liittyvää valtion rahoitusta ohjaavien päätösten tuominen maakunnan tasolle on sinällään myönteistä. Tähän liittyen alueen kehittämisen ohjauksessa nelivuotisen maakuntaohjelman tulee toimia eri sektoriohjelmat kokoavana ’ohjelmien ohjelmana’, jonka toteuttamiseen myös valtion viranomaisten tulee selkeästi sitoutua. Alueellisen kehittämisrahan tulee tulla alueelle kokonaisuutena. Sen käyttö sovitettaisiin yhteen ja priorisoitaisiin maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) tai vastaavassa uudessa yhteistyöelimessä. Maakuntien liitot ovat osa kunnallishallintoa, niiden ohjaus tulee kunnista. Valtiovalta vaikuttaa liittojen toimintaan lähinnä yhdessä hoidettavien tehtävien koordinoinnin kautta,
Hyvät seminaariin osallistujat
Toivon menestystä ALKU-hankkeelle ja sen parissa työskenteleville. Yhdessä valtion ja kuntakentän kanssa luomme parasta julkishallintoa maailmassa.
Sulje ikkuna