Perhevapaauudistus parantaa vanhempien valinnanvapautta - 18.09.2006

Vanhasen hallitus on kuluneen kautensa aikana tehnyt merkittäviä perhepoliittisia uudistuksia, kiinnittänyt erityistä huomiota lasten ja perheiden hyvinvointiin ja kääntänyt yhteiskunnallista suuntaa monin tavoin lapsiperheille myönteisemmäksi. Perhepolitiikka ansaitsee toki vielä näkyvämmän roolin yhteiskunnan kehityksen painopisteitä asetettaessa, huomioiden lasten syntyvyys tai lapsiperheiden toimeentulo tai lasten hyvinvointi.

Hallitusohjelman mukaan Vanhasen hallitus on sitoutunut kehittämään alle 10-vuotiaan lapsen vanhempien oikeutta perhevapaisiin. Vaikka Suomessa onkin melko kattava perhevapaajärjestelmä, liittyy sen yksityiskohtiin edelleen kehittämistarpeita niin käyttäjien kuin niiden vaikutuspiirissä olevien tahojen kannalta katsottuna. Eduskuntaan saatiin syyskauden alussa hallituksen esitys vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja lakimuutokset ovat tarkoitetut astumaan voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

Tavoitteena on, että perhevapaajärjestelmä kykenee entistä paremmin tarjoamaan työssä käyville vanhemmille todellisen vaihtoehdon ja antaa heille lisää valinnanvapautta, että työn ja perheen tarpeiden yhteensovittaminen erilaisissa perheissä onnistuisi helpommin. Perhevapaista aiheutuvia kustannuksia tasataan ja vähennetään taloudellista rasitetta, joka perhevapaakustannuksista yksittäiselle työnantajalle voi aiheutua. Työnantajalle korvattaisiin nykyistä paremmin äitiysvapaan ajalta maksama palkkaa sekä äitien ja isien vanhempainvapaiden perusteella työnantajalle vuosilomapalkasta aiheutuva kustannus.

Äidille työtulosta maksettava äitiysraha nousisi 56 ensimmäisen arkipäivän ajalta 70 prosentista 90 prosenttiin. Korotukset koskisivat myös niitä äitejä, joiden työnantajilla ei ole työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta maksaa palkkaa äitiysvapaan ajalta. Muutos parantaisi toimeentuloa niissä perheissä, joissa työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Isälle työtulosta maksettava vanhempainraha, isäkuukauden isyysraha mukaan lukien, olisi 50 ensimmäiseltä arkipäivältä nykyisen 70 prosentin sijasta 80 prosenttia. Tämän toivon kannustavan isiä käyttämään oikeuttaan vanhempainvapaaseen, jolloin perhevapaat jakaantuisivat tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Nykyään isät käyttävät vain noin neljä prosenttia vanhempainvapaapäivistä.

Uudistuksessa termi "isäkuukausi" on tarkoitus ottaa virallisesti käyttöön ja laissa se tarkoittaisi isälle maksettavan vanhempainrahan ja sitä välittömästi seuraavan isyysrahan kokonaisuutta. Isäkuukauden käyttöä joustavoitettaisiin siten, että isä voisi pitää vanhempainvapaan tai isäkuukauden siihen mennessä, kunnes on kulunut 180 kalenteripäivää välittömästi äitiysrahan jatkoksi maksettavan vanhempainrahan päättymisestä. Tämä jakso vastaa noin kuutta kuukautta, jolloin lapsi olisi noin 16 kuukauden ikäinen.

Näillä toimenpiteillä toivotaan, että myös isät ottavat vastuuta enemmän lasten varhaisemmasta hoidosta ja vanhemmuutta jaetaan puolisoiden kesken tasapuolisesti.

Yrittäjäperheenjäsenten sosiaaliturva paranee

Sosiaali- ja terveysministeriön asetti vuoden 2003 lopulla työryhmän selvittämään yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä osana Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Selvisi, että vaikka yrittäjien sosiaaliturva on Suomessa EU-vertailussa hyvällä tasolla, voi yrittäjien asema yrityksen koosta riippuen vaihdella merkittävästikin ja erityisesti yrittäjäperheenjäsenten asema vaihtelee eri sosiaaliturvalajien kesken.

Tämän osalta on ensi vuoden budjetissa tiedossa parannuksia yrittäjien perheenjäsenten sosiaaliturvaan. Yrittäjän sellainen perheenjäsen, joka ei ole omistajana yrityksessä pääsisi helpommin työttömyysturvan piiriin. Tämä koskisi tilanteita, joissa perheenjäsenen työ yrityksessä päättyy yrityksen osatoiminnan tai tuotantosuunnan lopettamisen tai luovuttamisen seurauksena. Nykylainsäädännön mukaan työttömyysturvan piiriin pääsy edellyttää yritystoiminnan lopettamista tai sen keskeyttämistä. Muutoksella pyritään siis parantamaan erityisesti pienyrittäjien ja heidän perheidensä asemaa ja selviytymistä ja saattamaan yrittäjäperheet tasavertaisemmiksi suhteessa muihin ansiotyössä oleviin.



Sulje ikkuna