ONNI POTKAISI PUNKAHARJUA - JOHANNA ORAS PUNKAHARJULLE - 30.05.2010
Pekka Nousiainen 29.5.2010
kunnanjohtaja, maakuntaneuvos
044 2813301
Taidekartano Johanna Oras
Kesänäyttelyn avajaiset 29.5.2010
Arvoisa Ministeri
Taiteilija Johanna Oras ja puoliso
Kutsuvieraat
Hyvät Naiset ja Herrat
Tänään olemme avaamassa asetelmataiteilija Johanna Oraksen näyttelyä ja Taidekartanoa täällä Punkaharjulla. Ajattelin aluksi hiukan tarkastella Punkaharjun ja taiteen suhdetta.
1800 – luvun kirjailijat ja taiteilijat vaikuttivat suuresti suomalaisen maisemakuvan muotoutumiseen. Katseet kohdistuivat erityisesti edustaviin metsä-, järvi- ja harjunäkymiin. Kesäinen Punkaharju kuului itseoikeutetusti näihin tärkeimpiin maisemakohteisiin. Itä-Suomessa Koli on toinen Pohjois-Karjalassa. J. L. Runeberg ihastui harjumaiseman kauneuteen vieraillessaan Punkaharjulla juhannuksen aikoihin vuonna 1838 vaimonsa Fredrikan kanssa ja tätä ihastusta kuvaa runon ”Heinäkuun viides päivä” säkeet, jotka on ikuistettu Runebergin patsaaseen Runebergin kummulle. ”Rannalta tältä palasen / maat ihanaisten isien / sä näet / nuorukainen”.
Zacharias Topelius kävi Punkaharjulla v. 1851. Hän asui metsänvartijan talossa ja kirjoitti Helsingfors Tidningar – päivälehteen kirjoitussarjan, joka sisältää myös Punkaharjua koskevan osan, jossa hän ylistää Punkaharjun kauneutta ja toisaalta hän kertoo alkavan Punkaharju – tietoisuuden heräämisestä.
Topeliuksen Maamme – kirjan suorastaan haltioituneen isänmaallinen kuvaus Punkaharjusta on monille sukupolville tehnyt Punkaharjun tunnetuksi. Sitä voidaan pitää jopa kuvauksena ideaalimaiseman edustavimmasta esimerkistä.
Kuvataiteilijoistamme Albert Edelfelt ja Magnus von Wright ovat ikuistaneet Punkaharjun maisemaa.
Ei siis ole ihme, että myös Keisari Aleksanteri I jo vuonna 1803 matkatessaan pitkin Punkaharjua ihastui Punkaharjun luonnon kauneuteen ja kehotti valtion viranomaisia huolehtimaan siitä, että harjun metsiä ei hävitetä ja että harjualue otetaan valtion haltuun Kruununpuistoksi.
Arvoisat näyttelyvieraat
Edellä muutamia esimerkkejä ja katkelmia siitä, miten 1800-luvulla kirjailijat ja taiteilijat kokivat Punkaharjun. Heidän lisäkseen koko joukko 1800- ja 1900 – lukujen kotimaisen kirjallisuuden tunnettuja hahmoja vieraili Punkaharjulla ja antoi oman lisänsä kansallismaiseman tulkintaa.
Punkaharju tietoisuus on laajentunut vuosien ja vuosikymmenten saatossa ja Punkaharjusta on kehittynyt yksi maamme johtavista kulttuurimatkailukunnista ja lomakohteista.
Punkaharju on suomalainen kansallismaisema. Punkaharjulla kohtaavat taide ja luonnon harmonia. Punkaharjulla käy vuosittain noin puoli miljoonaa matkailijaa. Maiseman ohella vetovoimatekijöiksi ovat muodostuneet rakennetut kulttuurikohteet Retretti ja Lusto. Nyt tätä joukkoa täydentää Taidekartano Johanna Oras. Palveluja vieraillemme tarjoavat Kesämaa, Kruunupuisto, Valtionhotelli sekä lomakeskukset, maatilamatkailuyritykset.
Punkaharjulla on vireillä varsin suuri joukko uusia matkailuhankkeita tai niitä mahdollistavia kaavoitushankkeita. Viittaan vain tämän Retretin alueen lomakeskus- ja kylpylähotellihankkeeseen sekä Kultakiveen tai Turtianniemeen.
Uskon, että ei ole sattuma, että Te arvoisa taiteilija Johanna Oras halusitte tulla myös Punkaharjulle tekemään taidetta ja edistämään punkaharjulaista kulttuuria ja siihen liittyvää matkailua.
Johanna Oras, edustat taiteessasi asetelmataidetta. Olet nuorena taiteilijana on innovatiivinen uudistaja, joka on antanut vanhalle asetelmataiteelle uudet kasvot. Olemme odottaneet suurella mielenkiinnolla nyt avattavaa näyttelyä.
Punkaharjun matkailukesässä kohtaavat tämän päivän nuori naistaiteilija Johanna Oras ja tunnetut naistaiteilijat 1800 – luvulta, sillä Retretti esittelee ”Helene Schjerfbeckin ja taiteilijasisarten” – näyttelyssä laajasti suomalaisten naistaiteilijoiden tuotantoa 1800 – luvun alkupuolelta vuosisadan vaihteeseen saakka.
Minä toivon, että Punkaharju antaa Teille arvoisa taiteilija Johanna Oras uutta luomisvoimaa, vaikutteita ja intoa, kuten sitä ovat aikanaan täältä saaneet mm. Runeberg ja Topelius ja monet muut.
Olemme tyytyväisiä, että Tuunaankartano on saanut uuden emännän ja isännän Oraksen perheestä.
Minä uskon, että Taidekartano Johanna Oras lisää Punkaharjun ja Tuunaansaaren alueen vetovoimaa ja että Taidekartano ja Retretti täydentävät toisiaan ja tekevät Punkaharjusta laajentuneen näyttelytarjonnan myötä entistä vahvemmat ja vetovoimaisemman kulttuurimatkailukunnan.
Punkaharjun kunnan puolesta toivotan Onnea ja Menestystä Taidekartano Johanna Orakselle ja hyvää alkavaa näyttelykesää.
Kiitos
Sulje ikkuna