SAVON KOTI OY 50 vuotta - 31.08.2007
Pekka Nousiainen 31.8.2007
Suomen Kuntaliiton puheenjohtaja
maakuntaneuvos
044 2813301
Savon Koti Oy 10 vuotta
ASUKASLÄHTÖISIÄ, LAADUKKAITA ASUMISPALVELUJA
Hallituksen puheenjohtaja
Toimitusjohtaja
Palvelukotien johtajat, henkilöstö
Hyvä Juhlayleisö
Minulla on kunnia toivottaa 10 – vuotis juhlaansa viettävälle Savon Koti Oy:lle ja sen toimivalle johdolle, omistajille, asiakkaille ja henkilöstölle mitä parhainta Onnea ja Menestystä 10 - vuotisen toiminnan johdosta.
Kymmenen vuotta laadukkaita ja asukaslähtöisiä palveluja kehitysvammaisille ja vammaisille kolmessa palvelukodissa on osoittanut, että yritys on kannuksensa hankkinut. Se on vakiinnuttanut asemansa asiakkaiden ja yhteistyöverkostojen suhteen ja yritys panostaa määrätietoisesti tulevaisuuteen.
Yksi virstanpylväs toiminnallisesti on ollut vuonna 2002, jolloin yritys on valittu vuoden Hoivayritykseksi ja toinen virstanpylväs on ollut tänä vuonna, jolloin yritys on ottanut käyttöön laatujärjestelmän ja sertifioitu.
Nämä esimerkit osoittavat, millä tavoitetasolla yritystä on kehitetty ja että yrityksen johdossa on kunnianhimoa ja se merkitsee, että siirryttäessä toiselle vuosikymmenelle, yritys tulee kasvamaan ja kehittymään yhtenä maan johtavista kehitysvammaisten ja vammaisten palveluyrityksistä - kenties toimialaasa laajentaen.
Arvoisat Juhlavieraat
Marjatta pyysi minua pohtimaan sitä, mikä on yksityisen palvelualan yrityksen rooli ja asema nyt ja tulevaisuudessa muuttuvassa kunnallisessa palvelujärjestelmässä.
Kaikki me tiedämme, että väestömme ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee ja hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Samalla kuntien henkilöstöstä suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkepäiville ja kunnallisia virkoja tai toimia vapautuu seuraavan kymmenen vuoden aikana kolmannes eli noin 150 000. Samanaikaisesti on palvelujen kustannuskehitystä hillittävä, jotta taloudelliset voimavarat globalisoituvassa toimintaympäristössä riittävät kansalaisten peruspalvelujen tuottamiseen ja ylläpitämiseen jokaisessa kunnassa kohtuullisella maksu- ja verorasituksella myös tulevaisuudessa. Siis on odotettavissa niukkuutta taloudellisista resursseista sekä työvoimasta ja se merkitsee mm. kilpailutilannetta yksitytisen ja julkisen sektorin välillä. Mm. tästä syystä esimerkiksi valtion puolella on käynnistetty tuottavuusohjelma, joka tähtää mittaviin henkilöstösupistuksiin, jotta työvoimaa liikenisi jatkossa yksityiselle sektorille.
Näistä lähtökohdista ja noiden ongelmien ratkaisemiseksi asetettiin keväällä 2005 kunta- ja palvelurakennehanke.
Tavoitteena on, että kansalaisten palvelutarpeet kyettääisiin tyydyttämään pitkälle tulevaisuuteen aina 2025 luvulle saakka.
Keinoiksi valittiin kaksi pääsuuntaa. Ensimmäisenä päämääränä on vahvistaa kuntarakennetta eli saada aikaan kuntia yhdistämällä elinvoimaisia, työssäkäyntialueista tai muista toiminnallisista kokonaisuuksista muodostuvia kuntia, joilla on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat selviytyä noista haasteista. Kuntaliitokset tapahtuvat vain vapaaehtoisuuteen perustuen ja niitä tuetaan liitosavustuksin eli porkkanarahoin.
Toisena päämääränä on niillä alueilla, joilla ei kuntaliitoksia synny, vahvistaa palvelurakenteita eli kunnat yhteistyötä tiivistäen muodostavat yhteistoiminta-alueita, jotta niiden puitteissa saadaan aikaan sama elinvoimaisuus ja riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit kuin kuntarakennetta vahvistamalla.
Savonlinnan alueella Sairaanhoitopiirin toiminnan laajentaminen sosiaali- ja terveyspiiriksi, eli perusterveydenhuollon ja siihen välittömästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien saattaminen sairaanhoitopirin tehtäväksi ja erikoissairaanhoidon lisäksi, täyttää puitelain kriteerit, joten täällä laki ei sinällään edellytä muita toimia hankkeen puitteissa. Vaalijalan erityishuollon kuntayhtymä on puitelain perusteluissa hyväksytty muutettavaksi vapaaehtoiseksi kuntayhtymäksi, jolta sosiaali- ja terveyspiiri tai kunnat voivat ostaa erityishuollon palveluja haluamassaan laajuudessa. Vaalijala toimii siis rinnakkaisena palvelujen tuottajana, yksityisen sektorin ohella. Täällä vireillä olevat kuntaliitos- tai kuntien yhteistyöselvitykset ovat siis omaehtoinen lisä tässä järjestelmässä.
Hyvät ystävät
Pelkästään rakenteita uusimalla edellä kuvatulla tavalla ei nuo alussa todetut ongelmat eli kustannuskehityksen hillintä ja palveluiden turvaaminen pitkällä tähtäimellä kuitenkaan ratkea.
Kunta- ja palvelurakennehankkeeseen on kytkettävä tiiviisti kunnallisen palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen tehostamalla kuntien toimintaa, hakemalla uusia palvelujen tuotantotapoja ja hyviä käytäntöjä, myös yksityistä sektoria hyödyntäen. On huomioitava, että tulevaisuudessa palvelujen käyttäjien koulutustason ja varallisuuden kasvaessa myös palveluihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat.
Vaikka puitelain pykälä ei sinällään puhu yritysten tai kolmannen sektorin roolista kuntien palvelutuotannossa, niin lainvalmisteluasiakirjat ja hallituksen esitys toteavat tämän mahdollisuuden selkeästi.
Hallituksen esityksessä nimittäin todetaan, että eräät kunnalliset palvelut, joiden järjestäminen on kuntien vastuulla, soveltuvat myös yksityisen sektorin tai kuntien liikelaitosten taikka kunnallisten yhtiöiden tuotettavaksi. Palvelujen tuottamistapa on aina kuntien itsensä päätettävissä. Toimintojen liikelaitostamisessa, yhtiöittämisessä ja mahdollisessa ulkoistamisessa on kuitenkin otettava huomioon sekä Euroopan Unionin että kansalliset kilpailua koskevat säännökset.
Arvoisat juhlavieraat
Edellä todetun ja käytännössä vireillä olevien hankkeiden myötä on todettavissa, että yksityisillä palvelujen tuottajilla tulee jatkossa olemaan entistä suurempi rooli myös kunnallisten palvelujen tuottamisessa.
Perinteiset kunnat toimivat tilaajan roolissa, ne määrittävät palvelujen laadun, määrän ja sekä arvioivat hinnat, jonka jälkeen kilpailuttavat tuottajat ja palvelutuotanto jää yritysvastuulle.
Kokemuksia yksityisten palvelujen käyttämisestä kuntasektorilla on eniten teknisen hallinnon alueella. Monet suunnittelutoimeksiannot, kiinteistöjen, kunnallistekniikan ja liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito ovat jo kauan olleet urakkapohjaista toimintaa. Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa kuvaan ovat tulleet vammaisten palvelukodit, vanhusten hoivakodit ja palveluasuminen sekä kotipalvelut, puhumattakaan erillisten toimintojen ulkoistamisesta, kuten siivous-, kiinteistö- tai ravitsemuspalvelut.
Savon Koti Oy on minusta hyvä esimerkki siitä, että sillä on valmiudet vastata tähän haasteeseen.
Palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu sen mukaisesti. On laatujärjestelmä sekä osaava henkilöstö. Johtamisjärjestelmä on ajan tasalla ja on valmius toimia kilpailua koskevien säädösten mukaan.
Yksityinen palvelusektori tulee saamaan entistä suuremman vastuun myös julkisista palvelutehtävistä, joihin ei liity viranomaistehtäviä tai virkavastuuta. Tässä suhteessa tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja muutosjohtajuutta kunnissa, jotta yksityinen sektori ja kunta voivat toimia kumppanuusperiaatteella löytäen yhdessä taloudellisesti edullisimman ja laadukkaan ratkaisun palvelujen tuottamiseen.
Usein tarkastellaan ja tehdään ratkaisuja suurten palvelujen kysyntäryhmien näkökulmasta, kuten vanhusten kannalta ja unohdetaan pienemmät asiakasryhmän, kuten kehitysvammaiset tai vammaiset. Myös näiden ryhmien asema tulee tarkastella palvelujärjestelmiä arvioitaessa ja yrittäjyys juuri joustavana ja muuntautumiskykyisenä palveluntuottajana on mahdollisuus taata palvelun laadukkuus ja riittävyys.
Minä toivon yrityksen johdolle ja henkilöstölle voimia ja tarmoa sekä menestystä Savon Kodille uudelle vuosikymmenelle siirryttäessä.
Sulje ikkuna