Kuntien on voitava selvittää myös syventyvää yhteistyötä kuntarakenneuudistuksessa - 29.11.2012
Hyvät Kuntaliiton valtuuston ja
hallituksen jäsenet sekä liiton työntekijät
Viime kevään valtuuston kokouksen jälkeen on tapahtunut varsin paljon: lokakuussa pidettiin kuntavaalit, maan talousnäkymät ovat heikentyneet merkittävästi entisestään, ennakkoarvioita useammat kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan, kuntarakenneuudistuksen osalta ei ole saatu aikaan selkeitä linjanvetoja ja liiton strategian uudistustyö on edennyt siihen vaiheeseen, että tässä kokouksessa meillä on hyväksyttävänä liiton uusi strategia.
Suurin pettymys kuntavaaleissa oli erittäin heikko äänestysaktiivisuus 58,2 %. Edellisvaaleissa äänestysaktiivisuus oli yli 60 %. Tilanne on huolestuttava. Kyse on koko kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta, sen uskottavuudesta ja laillisuuspohjasta. Erityisesti huolestuttava oli se, että kuntaliitoskunnissa äänestysaktiivisuus laski ja äänestysaktiivisuus oli alhainen mm. pienituloisten ja vähemmän koulutettujen ryhmässä. On tärkeää, että meillä on toimiva kuntademokratia ja että kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kehitetään erilaisissa kunnissa nykyisestään ja että kunnallinen itsehallinto uudistetaan nyky-yhteiskunnan vaatimusten mukaiseksi. Tämä on eräs suurimmista, jopa merkittävin kuntalain uudistuksen asiakokonaisuus.
Maamme talousnäkymät ovat heikentyneet merkittävästi samoin maamme kilpailukyky. Työttömyys on kääntynyt kasvuun, lomautusten sijaan on otettu käyttöön irtosanomisia entistä enemmän ja tuotantolaitoksia suljetaan. On hyvin todennäköistä ja samalla myös välttämätöntä, että hallitus tulee helmikuun lopulla hallitusohjelman puolivälin tarkistuksen ja maaliskuussa kehysriihen yhteydessä tekemään uusia sopeutusratkaisuja. Nyt tarvitaan ratkaisuja, joilla negatiivinen kierre katkaistaan ja autetaan maamme talous uuteen nousuun. Se on myös kuntien ja kuntapalvelujen kannalta keskeistä.
Tässä tilanteessa Kuntaliiton ja koko kuntakentän edunvalvonnan pääkohteena tulee olla se, ettei uusia valtion menojen leikkauksia kohdenneta kuntien valtionosuuksiin. Kuntien valtionosuudet, eli kunnallisten palvelujen rahoitus on ollut suurin yksittäinen leikkauskohde nykyisen hallituksen säästöpäätöksissä.
Olisi täysin kohtuutonta, mikäli valtion uusia menojen leikkauksia maksatettaisiin jälleen kunnallisten palvelujen käyttäjillä. Se veisi lopullisesti pohjan pois puheilta parantaa vanhusten tai muiden ryhmien palveluja: kuntien on mahdotonta säilyttää palvelujen laatu edes nykytasolla, jos tulopohja on valtion leikkausten myötä rajusti heikkenemässä. Mikäli kuntien valtionosuuksiin tehdään uusia leikkauksia, menevät ne suuressa osassa kuntia suoraan kunnallisverojen korotuksina kansalaisten maksettavaksi. Yhdyn niihin Kuntaliiton arvioihin, että tänä syksynä tehtyjä kunnallisveron odottamattoman suuria korostusmääriä, 119 kuntaa, selittää juuri heikkenevän talouskehityksen lisäksi huippusuuret valtionosuuksien leikkaukset.
Arvoisat valtuutetut
Kuntarakenneuudistus on edennyt kovin epäjohdonmukaisesti. Nyt luonnos kuntarakennelaista on saatu lausunnoille. Kuntakentällä on seurattu viime keväästä lähtien tapahtunutta kehitystä suuren ihmetyksen vallassa. On erinomaista, että Kuntaliitto ja laajemmin koko kuntakenttä sai ajettua läpi kuntien toisen lausuntokierroksen. On myös hyvä, että sille varattiin aikaa 7.3.2013 saakka. Ongelmana on jälleen sama kuin viime kevään lausuntokierroksella: eli sote-linjaukset ovat edelleen liian epäselvät, jotta niiden perusteella kunnat voisivat ottaa kantaa koko uudistukseen. Samoin rakennelakiluonnos on vaikeasti hahmotettava. Päällimmäiseksi nousevat kuntaliitosselvitykset ja aivan oikein varsinaiset liitokset jäävät kuntien omien päätösten varaan kriisikuntia lukuun ottamatta. Ammatillisen koulutuksen rakenneuudistusta ei ole vieläkään saatu mukaan lausuntokierrokselle, vaikka Kuntaliitto on pitänyt hyvin asiaa esillä.
Ongelmana on myös se, että mikäli sote-rakennelinjauksia ei saada tarkennettua ennen vuodenvaihdetta, on lausuntoaika kohtuuttoman lyhyt. Jos kunnat joutuvat odottamaan viime viikolla asetettujen erityisvastuualueiden selvitysryhmien työn pohjalta helmikuun lopussa mahdollisesti tulevia tarkennuslinjauksia, on aikataulu kohtuuton kuntien kannalta. Kuntien lausuntojen antamiseen on tuosta ajankohdasta vain viikon verran aikaa. Ollaanko jälleen toistamassa sama virhe, kuin viime kevään lausuntokierroksella - toivottavasti ei.
Ellei tarkempia sote-linjauksia saada kunnille riittävän ajoissa, jotta kunnat voivat ottaa ne lausuntojensa valmistelussa huomioon, on lausuntojen antamisen määräaikaa siirrettävä riittävästi. Joka tapauksessa on selvää, että rakennelain voimaanastuminen lykkääntyy maan hallituksen tavoitteeksi asettamasta ensi vuoden toukokuun alusta usealla kuukaudella. Rakennelain voimaanastumisenkaan takia ei lausuntojen antamisen takarajasta kannata tehdä mitään arvovaltakysymystä, vaan asiaa on hyvä tarkastella puhtaasti siltä pohjalta, miten saadaan kunnilta mahdollisimman hyvin harkitut ja realistiset lausunnot.
On erittäin hyvä asia, että Kuntaliiton hallitus linjasi yksimielisesti elokuun kokouksessaan kuntarakenneuudistusta. Tuossa elokuun kannanotossa on keskeistä se, että Kuntaliitto korosti tarvetta kuntien oma-aloitteiseen toimintaan ja siihen että niillä alueilla, joissa vahvaa peruskuntaa ei saada vapaaehtoisesti selvitystyön kohteeksi, tulee kunnille antaa mahdollisuus selvittää kuntien yhteistyön tiivistämistä. Tuota linjaa Kuntaliitto voisi pitää näyttävämminkin esillä julkisuudessa. Vain Kuntaliiton linjaamalla tavalla voidaan saada aikaan tuloksia tulevissa selvityksissä ja ne kohdistuisivat myös palvelurakenteen kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen.
Jos hallitus pitää loppuun saakka kiinni siitä, että selvitystyön kohteena ovat vain vahvat peruskunnat, eivät kunnat aidosti sitoudu selvitystyöhön ja hyvin monta seutua ja aluetta joutuu erityisen selvitysmenettelyn kohteeksi. Vähitellen alkaa yhä useammalla kasvaa huoli siitä, ettei paljon puhutusta kuntarakenneuudistuksesta tule muita tuloksia tällä eduskuntavaalikaudella kuin suuri määrä hukkaan tehtyjä selvityksiä ja kuntien keskinäisen yhteistyön edellytysten ja yhteistyöilmapiirin heikentyminen. Toivon siis, että maan hallitus antaa kunnille aidosti mahdollisuuden selvittää myös kuntayhteistyön tiivistämistä. Sitä joka tapauksessa tarvitaan, kun kattavaa sellaista vahvojen peruskuntien verkkoa ei maahamme saada aikaan, joka voisi ottaa kantaakseen pääosan sote-palveluista ja keskiasteen koulutuksesta sekä ammattikorkeakoulutuksesta.
Valtuuston kannalta on erittäin hyvä, että tämän kokouksen aikana meillä on mahdollisuus kuulla ministeri Virkkuselta suoraan kuntarakennehankkeen ajankohtaisimmat kuulumiset ja linjaukset sekä esittää hänelle kysymyksiä asiasta.
Tämän kokouksen päätösasioista haluan nostaa esille Kuntaliiton strategian sekä Kuntaliiton ja KT:n talousarviot. Liiton strategian laatiminen on tässä tilanteessa ollut erityisen haastavaa, koska kuntakentän tulevaisuus on vielä epäselvä. On hyvä, että liiton hallitus ja toimiva johto ovat puristaneet strategian nykyistä selvästi tiiviimpään muotoon. Kuntaliiton talousarvioesitys herättää huolta: miten liiton toiminta kyetään jatkossa turvaamaan? On tärkeää, että liiton toimiva johto on ryhtynyt sopeutustoimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi, koska toiminnallinen alijäämä uhkaa kasvaa lähivuosina huolestuttavan nopeasti. Tästä asiasta tulemme kuulemaan varmasti lisää toimitusjohtajan kohta pitämässä puheenvuorossa. On tarpeen, että asiaan selvitetään edelleen. Liiton toiminta on kyettävä turvaamaan jatkossakin Nyt jos koskaan kuntakenttä tarvitsee vahvaa, toimintakykyistä ja koko kuntakentän puolesta toimivaa liittoa.
Näillä sanoilla toivotan teidät kaikki tervetulleeksi tähän valtuuston kokoukseen ja julistan kokouksen avatuksi.
Sulje ikkuna