Budjettiriihen kynnyksellä - 07.08.2006
Varsinainen budjettiriihi alkaa 23. elokuuta, jossa käsittelyn pohjana on valtiovarainministeriön 27. heinäkuuta julkistama ehdotus valtion ensi vuoden talousarvioksi täydennettynä niillä ratkaisuilla, joita on syntynyt ministeriökohtaisissa neuvotteluissa valtiovarainministeriön kanssa. Monia kysymyksiä on vielä avoinna.
Maaseuturahoituksen osalta asiat ratkesivat jo ennen budjettiriihtä ja valtioneuvosto saattoi hyväksyä maatalouspaketin ja maaseudun kehittämisohjelman viime torstaina. Tuntui kohtuuttomalta, että jo keväällä budjettikehyksen käsittelyn yhteydessä sovittu asia, EU:n laajentumisesta viljelijöille aiheutuvat menetykset ja niiden korvaaminen kansallisin varoin, täytyi neuvotella uudelleen ja vaikeutetun kaavan kautta. Maatalouspolitiikan tulisi olla koko hallituksen politiikkaa ja myös Sosialidemokraattien tulisi tuntea vastuu kotimaisen elintarviketalouden menestyksestä ja kannattavuudesta. Siksi on ollut kohtuutonta, että myös aikanaan maatalouden Tupon yhteydessä sovitut verohuojennukset maatalouden polttonesteisiin ovat edelleen toteutumatta ja nyt maaseuturahoituksesta tuli käydä tämä näytelmä. Maatalousyrittäjät ja maaseudun ihmiset ansaitsevat asiallisen ja tasavertaisen kohtelun.
Ratkaisua väylähankkeista odotettiin maakunnassa suurella mielenkiinnolla. Odotetusti aloitusraha Savonlinnan keskusta-alueen liikennejärjestelyihin sisältyikin jo ministeriön esitykseen, joten hanke pääsee käyntiin ensi vuonna. Määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ hankkeen toteuttamiseksi on johtanut tulokseen. Hankkeen kiireellisyyttä ovat korostaneet suunnitelmien vanheneminen ensi vuonna ja se, että hankkeen hyötysuhde on yksi väylähankkeiden korkeimmista. Liikenneongelmia ja pahoja ruuhkia on aiheuttanut myös valtatien sijoittuminen osaksi kaupungin keskustan liikenneverkkoa. Savonlinnan kaupungille ja koko talousalueelle mittava rakentamishanke on melkoinen piristysruiske ja se mahdollistaa kaupungin keskustan maankäytön uudelleen järjestelyn ja luo potentiaalista rakentamismahdollisuutta niin asunto- kuin liikerakentamisessa. Maakunnan kannalta päätös on erittäin myönteinen.
Suurta mielipahaa puolestaan on aiheuttanut se, että Vt 5:n parantaminen loppuun välillä Lusi - Mikkeli ei sisältynyt valtiovarainministeriön esitykseen. Peliä ei ole kuitenkaan vielä menetetty, vaikka siltä monien kollegojen kannanotot tuntuivatkin. Tällä ja ensi viikolla kokoontuvat hallitusryhmien niin valtiovarainvaliokuntaryhmät kuin myös ryhmien työvaliokunnat yhdessä ministerityhmien kanssa valmistelemaan ryhmiensä kesäkokousten kannanottoja. Valtiovarainvaliokunnan ja ryhmän työvaliokunnan jäsenenä osallistun kaikkiin näihin kokouksiin ja tarkoitukseni on vakavasti selvittää vielä Vt 5:n mahdollisuudet välillä Lusi - Mikkeli päästä mukaan ensi vuoden väylähankepakettiin jo nimettyjen lisäksi. Asiaan ratkaisevasti vaikuttaa se, miten paljon valtionomaisuuden myyntituloja kohdennetaan nimenomaan väylähankkeisiin ja käytetäänkö tähän tarkoitukseen myös Venäjän maksuun lupaamia vanhoja velkarahoja. Huomiotta väyläkeskustelussa ei voi jättää alemman tieverkon ja yksityisteiden rahoitusta. Näihin tarkoituksiin on löydettävä lisärahaa budjettiriihessä tai viimeistään eduskunnassa, jotta näiden teiden kunto ei edelleen rapistuisi ja että yksityisteiden ylläpito ei koituisi tiepitäjille liian raskaaksi.
Kuntatalouden osalta ratkaisevan tärkeää on se, että vanha ns. pakkolaina eli kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tasotarkistuksen loppuerä maksetaan aiemmin säädetystä poiketen jo ensi vuonna. Tuo 185 miljoonan euron summa parantaa kuntien taloutta laskutavasta riippuen n. 32 - 37 euroa/asukas. Summalla vähennetään ansiotulovähennysten määrää, joten lisäraha ohjautuu kuntien verotuloihin.
Kuntataloutta budjettiehdotus vahvistaa muutenkin, sillä lakisääteisten tehtävien valtionosuudet lisääntyvät noin 300 miljoonaa euroa. Kuntien yhdistymisiä tuetaan 55 miljoonalla eurolla ja kansalliseen terveyshankkeeseen ja sosiaalialan kehittämishankkeeseen ohjataan varoja 75 miljoonaa euroa.
Huolestuttavaa on se, että harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin ehdotetaan vain 10 miljoonaa euroa, kun se vielä viime vuonna oli 40 miljoonaa euroa. Tähän tulee ehdottomasti saada lisää rahaa, sillä vielä viime ja edellisen vuoden alijäämät painavat kuntien taloutta. Samoin matkakustannusten verovähennysten noususta aiheutuvat menetykset kuntien verotuloihin on kompensoitava täysimääräisesti. Kuntien väliset talouserot pysyvät edelleen suurina.
Kansantaloudessa menee nyt hyvin, valtion talous on muuttunut ylijäämäiseksi ja siksi budjettiriihessä on syytä nostaa esiin myös pienituloisten aseman parantaminen. Eläkeläiset, pienillä sosiaalietuuksilla toimeentulevat, yksinhuoltajat sekä monilapsiset perheet ovat jääneet jälkeen toimeentulon kehityksessä. Heidän asemaansa on nyt kohennettava, kun siihen on asialliset perusteet ja taloudelliset mahdollisuudet.
Sulje ikkuna